Essayah’n mukaan ilmastotalkoissa on ensisijaisesti päästävä irti fossiilisista polttoaineista

17.1.2019 klo 11:38 Uutiset Samuli Rissanen

– Suomella on mahdollisuus olla monessa asiassa edelläkävijä, muun muassa erilaisten teknologisten ratkaisujen kehittämisessä, KD:n Sari Essayah muistutti eduskunnassa, joka kävi ajankohtaiskeskustelun ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Eduskunnan eilinen ajankohtaiskeskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta heijasteli eduskuntapuolueiden joulun alla sopimia yhteisiä ilmastopoliittisia linjauksia, joista perussuomalaiset jättäytyi ainoana puolueena pois.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti, että luonnonvarojen liiallinen käyttö ja ilmastonmuutos ovat  osasyy konflikteihin ja pakolaiskriiseihin.

– Ilmastonmuutoksen torjunta on ihan oleellinen osa turvallisuuspolitiikkaa. Globaalien ongelmien ratkaisuun tarvitaan kaikkien valtioitten ponnisteluja ja yhteistyötä, ja Suomella on varmasti oma osuutensa tehtävänään.

– Suomella on myöskin mahdollisuus olla monessa asiassa edelläkävijä, muun muassa erilaisten teknologisten ratkaisujen kehittämisessä, Essayah muistutti.

– Energiaomavaraisuutta on lisättävä parantamalla tuotannon, liikenteen ja asumisen energiatehokkuutta, ja meidän on ensisijaisesti päästävä irti fossiilisista polttoaineista, Essayah linjasi.

Hän piti tärkeänä, että hallituksen tekemät leikkaukset innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen on lopetettava.

– Me voimme olla viemässä metsäosaamista muualle Eurooppaan ja toisaalta olla viemässä yhdessä muitten EU-maiden kanssa yhteisiä metsitysprojekteja muun muassa Afrikkaan.

– Energiaomavaraisuutta on lisättävä parantamalla tuotannon, liikenteen ja asumisen energiatehokkuutta, ja meidän on ensisijaisesti päästävä irti fossiilisista polttoaineista, Essayah linjasi.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistutti, että ilmastokeskustelusta on muodostunut asemasota fossiilisten polttoaineiden ja liikenteen sähköistämisen välillä.

– Sitä mukaa kuin teknologia kehittyy, sähköautojen lisäksi myös biokaasuautot ja hybridiautot saavat isomman markkinaosuuden Suomen henkilöautomarkkinoilla.

– Tulevaisuudessa käyttövoima voi perustua biokaasun lisäksi myös hybriditeknologiaan tai uusiutuvaan dieselpolttoaineeseen, Östman sanoi.

Vain perussuomalaiset jättäytyivät puolueiden yhteisistä ilmastotalkoista pois

Keskusta, Kokoomus, SDP, Sininen tulevaisuus, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit pääsivät joulun alla sopuun ilmastolinjauksista, joita Suomi ajaa Euroopan unionin ilmastopolitiikan uudistamiseksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuonna.

Taustalla vaikuttaa jo se tosiasia, että EU ja Suomi ovat sitoutuneet Pariisin sopimukseen. Vuonna 2014 EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Nyt kahdeksan eduskuntapuoluetta sopi vielä tiukemmista päästövähennystavoitteista.

– Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista  vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna, puolueiden ilmastolinjausta eduskunnassa esitellyt pääministeri Juha Sipilä arvioi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Suomi pyrkii puheenjohtajuuskaudellaan saamaan tavoitteen EU:n yhteiseksi ja lopulta maailmanlaajuiseksi.

Essayah kertoo, että ilmastolinjausta käännetään jo kiireesti englanninkielelle. Suomi sitoutuu hänen mukaansa siihen, mihin muutkin maat päätyvät.

– Teemme oman osamme, emme enempää emmekä vähempää kuin muutkaan EU-maat, Essayah sanoo.

Puolueet sopivat myös väljästi kansallisista linjauksista, jotka jäävät tulevan hallituksen päätettäväksi.

Tavoitteissa todetaan, että Suomessa on saavutettava 2040-luvulla tilanne, jossa kasvihuonepäästöt ovat selvästi negatiiviset eli nielujen avulla poistetaan ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotetaan.

Linjauksissa sovittiin niin ikään, että edistetään vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä, mutta ei tehty konkreettisia esityksiä.

Nyt esitetyt päästövähennystavoitteet tarvitaan, jotta maailman keskilämpötilan nousun pysäytettäisiin 1,5 asteeseen.

Pariisin sopimuksen toteutuminen johtaisi tieteellisten arvioiden mukaan noin kolmen asteen lämpenemiseen. Tähän mennessä maapallon keskilämpötila on noussut asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.

Eduskuntapuolueista perussuomalaiset irrottautuivat ilmastotyöryhmästä jo valmisteluvaiheessa.