Valtiovarainministeriö jatkaisi säästölinjalla ensi vaalikaudellakin

4.2.2019 klo 17:51 Uutiset Samuli Rissanen

Valtiovarainministeriön tänään julkaistussa virkamiesarviossa nähdään, että tulevalla vaalikaudella rahat mahdollisiin uusiin menoihin pitää löytää leikkaamalla nykyisistä menoista.

Valtiovarainministeriö on julkaissut tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.

Virkamiesarvion mukaan suorin säästöin tai veronkorotuksin julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.

– Noin puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin toimin yhteensä 2 mrd. eurolla vuoteen 2023 mennessä, VM:stä kerrotaan.

– Noin puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin toimin yhteensä 2 mrd. eurolla vuoteen 2023 mennessä, VM:stä kerrotaan.

Ministeriön mukaan julkista taloutta nopeasti vahvistavat toimet olisivat tärkeitä, jotta julkiseen talouteen ehdittäisiin kerätä puskureita seuraavan taantuman varalle.

Tällä hetkellä taantuman varalle tarkoitettujen puskurien arvioidaan olevan heikkoja.

– Lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti vuosittain julkisia menoja, joten ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee, julkaisussa todetaan.

Suorien sopeutustoimien lisäksi tulisi ministeriön virkamiesarvion mukaan 2020-luvun loppuun mennessä tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla.

– Tavoitteeseen voidaan päästä, jos varmistetaan, että maakunta- ja sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua tavoitellusti 3 mrd. eurolla ja päätetään toimista, joiden avulla työllisyysaste voi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, ministeriöstä arvioidaan.

Kestävyysvajeen vuoksi verotusta ei tulisi nettomääräisesti keventää.

Ja toisaalta: Kun etsitään keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi, on verotusta mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta ei heikennettäisi talouskasvua ja työllisyyttä.

– Mahdollisia veronkiristyksiä harkittaessa tulisi ottaa huomioon kansainvälinen verokilpailu sekä verotuksen vaikutukset työnteon ja yritystoiminnan kannustavuuteen. Vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia, ministeriö ehdottaa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan julkisen talouden sopeutustarve riippuu tulevan hallitusohjelman ”kunnianhimoisuudesta”.

Käytännössä säästöjä tai veronkorotuksia on ensi vaalikaudella kuitenkin tulossa, sillä varat uusiin menokohteisiin pitää löytää tekemällä leikkauksia muualta budjetista.
– Suurin asia on väestön ikääntymisestä johtuva kulujen kasvu, jossa puhutaan sadoista miljoonista euroista vuosittain, Orpo arvioi STT:lle.

Orpo kertoo STT:lle niin ikään katsoneensa huolestuneena keskustan viikonloppuna tekemiä vaalilupauksia.
– Siinä tuli toista miljardia menolisäyksiä. Tämä valtiovarainministeriön virkaraportti kertoo, että ei ole liikkumavaaraa. Se ajatus, että 75 prosentin työllisyysasteella syntyisi jakovaraa ei minun mielestäni pidä paikkansa, Orpo sanoi.