Päivi Räsänen vaatii hallitukselta toimia vajaakuntoisten työllistämiseksi: ”Mielekäs työ lisää elämänlaatua ja yhteiskunnalle säästöjä”

14.2.2019 klo 14:22 Uutiset Samuli Rissanen

– Millä toimenpiteillä hallitus kehittää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksiä ja kuinka tärkeäksi prioriteetiksi hallitus katsoo työkykyisten osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen, Päivi Räsänen kysyy.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämisen kehittämisestä.

Hän kysyy, millä toimenpiteillä hallitus kehittää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edellytyksiä ja kuinka tärkeäksi prioriteetiksi hallitus katsoo työkykyisten osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen.

Räsänen muistuttaa kysymyksessään, että vajaakuntoisten ja vammaisten työllistäminen on kannattavaa. Heidän työpanoksestaan hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin koko yhteiskunta.

Vammaisten ja vajaakuntoisten yhdenvertainen ja laaja-alainen osallisuus työhön ja tuloihin ei kuitenkaan riittävällä tavalla tällä hetkellä toteudu.

Erityisesti ensimmäisen työpaikan saaminen on vajaakuntoiselle erittäin vaikeaa

– Erityisen vaikea tilanne on niillä, joilla terveydentilan vajavuudet yhdistyvät koulutustason alhaisuuteen tai koulutuksen puutteeseen. Erityisesti ensimmäisen työpaikan saaminen on vajaakuntoiselle erittäin vaikeaa, Räsänen sanoo.

Suomessa on noin 65 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain noin 60 prosentilla on työpaikka. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Vammaisten henkilöiden tulotaso on myös matalampi kuin väestöllä keskimäärin.

Vajaakuntoisten osuus työttömistä työnhakijoista on pysynyt ennallaan, vaikka sairaiden ja vammaisten auttaminen työmarkkinoille on ollut yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista.

Jopa viidesosa työttömistä työnhakijoista voi olla pitkäaikaissairaita tai vammaisia. Valtaosa vajaakuntoisista ei pysty löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta, vaikka heillä olisi työhaluja.

Osatyökykyisissä henkilöissä on merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille.

Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan Ilmarisen tekemän laskelman mukaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusten perusteella vammaisten työnteon esteitä voidaan poistaa töiden ja työolojen mukauttamisella.

– Monet vammaiset henkilöt kykenisivät heille mukautetuissa olosuhteissa työhön. Työtä vailla olevien työkuntoisten vammaisten henkilöiden ohella maassamme on suuri joukko työkyvyttömyyseläkkeen tai pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä vammaisia henkilöitä, Räsänen huomauttaa.

Hän vaatii, että vajaakuntoisille on luotava pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä. Työaikajärjestelyt, työn organisointi tai työpisteen mukautukset ovat keinoja tukea työelämässä pärjäämistä.

Tärkeitä toimia ovat työllistäminen palkkatuki, työkokeilut, ammatillinen kuntoutus, siirtymätyön mahdollistaminen ja yksilöllinen työhönvalmennus.

– Henkilöille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, on tärkeää se, ettei työn vastaanottaminen johda kokonaistulojen vähentymiseen, Räsänen muistuttaa.