Essayah kritisoi ilmastokeskustelua lyhytnäköisyydestä: ”Liikaa panoksia ei kannattaisi käyttää keinoihin, joilla ei ole merkitystä globaalisti”

8.4.2019 klo 10:20 Uutiset Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi ilmastokeskustelua lyhytnäköisyydestä. – Ilmastokeskustelu on keskittynyt kansallisiin kiristystoimiin, vaikka ilmastonmuutos on globaali ongelma ja merkittävimmät yhteiset päätökset tehdään EU-tasolla, hän sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei ole tyytyväinen eduskuntavaalien alla käytyyn ilmastokeskusteluun. Vaaliväittelyissä on hänen mielestään edelleen pyöritelty kysymyksiä, joiden merkitys ilmaston kannalta on varsin mitätön.

– Ilmastokeskustelu on keskittynyt kansallisiin kiristystoimiin, vaikka ilmastonmuutos on globaali ongelma ja merkittävimmät yhteiset päätökset tehdään EU-tasolla, hän sanoo.

Essayah’n mukaan seuraavan hallituksen on kysyttävä itseltään, haluaako se vain kiristää Suomen kansallisia toimia vai hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia globaalisti.

Essayah’n mielestä tavoitteet johtavat toisistaan poikkeaviin toimenpiteisiin.

–  Jos keskitymme yksin Suomen päästöihin, saatamme paikoin jopa lisätä globaaleja päästöjä.  Liikaa panoksia ei kannattaisi käyttää keinoihin, joilla ei ole merkitystä globaalitasolla, hän muistuttaa.

– Olemme ulkoistaneet päästöjämme ja samalla teollisuutta ja työllisyyttä muun muassa Kiinaan. Pariisin ilmastosopimus taas sallii toisille maille päästöjen kasvattamisen entisestään

Esimerkiksi käy hakkuukeskustelu. Parhaiden saatavilla olevien arvioiden mukaan hakkuiden vähentäminen Euroopassa korvautuisi noin 80-prosenttisesti hakkuilla muualla ja lisäksi saastuttavammalla teollisuudella.

Muun muassa kiertoaikojen pidentämisestä voidaan keskustella sekä puuntuotannollisista syistä että biodiversiteetin vuoksi, mutta yksittäisenä ilmastotoimena se on tehoton.

Niinpä tietyillä sektoreilla kokonaispäästöjä on onnistuttu poliittisilla päätöksillä jopa kasvattamaan. EU:nkin menestys päästöjen vähentämisessä on paljolti näennäistä, sillä tilastoissa ei viime vuosiin asti ole huomioitu tuonnin ja kulutuksen aiheuttamia päästöjä.

– Olemme ulkoistaneet päästöjämme ja samalla teollisuutta ja työllisyyttä muun muassa Kiinaan. Pariisin ilmastosopimus taas sallii toisille maille päästöjen kasvattamisen entisestään, Essayah kritisoi.

Vaikuttavuudeltaan Suomen merkittävimmät ilmastotoimet liittyvät teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen ja viemiseen sekä kehitysrahoituksen avulla toteutettaviin hankkeisiin.

– On mahdollista, että eniten ilmastohyötyjä euroa kohden saisimme järkevillä metsitykseen keskittyvillä kehitysyhteistyöhankkeilla ja kehitysinvestoinneilla esimerkiksi energiantuotantoteknologiaan.

– FinnFund on jo ollut toteuttamassa muun muassa uusiutuvan energian hankkeita ja metsitysprojekteja Afrikassa, Essayah toteaa.