Kokoomuksen kynnyskysymyksiä hallitsee talous, perussuomalaisilla maahanmuutto. Rökäletappion kärsinyt keskusta nimesi jo eilen kymmenkunta kynnystä hallitukseen menolle.

Puolueet ovat jättäneet vastauksensa hallitustunnustelijaksi valitun Sdp:n Antti Rinteen kysymyksiin.

Kokoomus jätti vastauksensa viimeisenä, mutta kynnyskysymyksiä puolueella oli eniten.

Kokoomus jätti vastauksensa viimeisenä, mutta kynnyskysymyksiä puolueella oli eniten.

Kokoomus vaatii muun muassa, että hallituksen on sitouduttava päätöksiin, joilla varmistetaan vähintään 75 prosentin työllisyysaste 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Työllisyystavoitteen saavuttamista tarkastellaan vuosittain, ja lisätoimista sovitaan tarvittaessa. Lisäksi työ- ja eläketulon verotusta on kevennettävä kaikissa tuloluokissa keskituloisia painottaen, eikä yrittämisen verotusta saa kiristää.

Kokoomuksen vaatimusten taustalla lienee esimerkiksi Sdp:n ehdotus yrittäjävähennyksen poistamisesta.

Sote-ratkaisun kaatumisen jälkeen kokoomus on vaatinut, että sote-palveluita kehitetään nykylainsäädännön pohjalta muun muassa hoitotakuuta kiristämällä ja palveluseteleiden käyttöä lisäämällä. Tarpeettomia hallintorakenteita ei sen mielestä pidä luoda. Nämäkin ovat kokoomuksen reunaehtoja hallitusyhteistyölle.

Toiseksi suurimman puolueen, perussuomalaisten vastauksissa kuvastuu irtiotto muiden puolueiden ilmastolinjauksista.

– Oleellista Suomen ilmastopolitiikassa on sopia konkreettisista ja suhteellisuudentajun säilyttävistä toimista eikä abstrakteista prosentti- tai vuosilukutavoitteista, perussuomalaisten vastauksessa todetaan.

Perussuomalaisilla on kolme kynnyskysymystä hallitukseen menolle. Niistä yksi koskee maahanmuuttoa.

– Hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava etenkin humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle ja pyrittävä määrätietoisin toimin vähentämään haitallista maahanmuuttoa.

Perussuomalaiset vaatii myös, ettei kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.

Lisäksi pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla, vaan niitä on päinvastoin pyrittävä alentamaan, puolue katsoo.

Vihreät ja rökäletappion vaaleissa kokenut keskusta julkistivat vastauksensa jo eilen.

Keskustan mielestä hallitusvaihtoehdot on tunnusteltava vaalivoittajien kesken. Mikäli nämä neuvottelut eivät tuota tulosta, keskustakin voi arvioida hallitusyhteistyötä uudelleen.

Keskustaltakin satoi kuitenkin kymmenkunta kynnyskysymystä hallitukseen osallistumiselle. Joukossa ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen 18 maakunnan pohjalta ja maakuntien tekeminen monialaisiksi.

Vihreät ei puolestaan halua osallistua hallitukseen, joka edistää rajojen sulkemista tai Suomen eristäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä YK:n, EU:n tai Pohjoismaiden tasolla.

Vasemmistoliitto listaa hallitukseen osallistumiselle seitsemän kynnyskysymystä. Puolue vaatii muun muassa, että hallitus tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa, pidättäytyy heikentämästä perusturvaa ja purkaa niin sanotun aktiivimallin.

Rkp ei nimeä kynnyskysymyksiä vaan haluaa olla mukana toiminta- ja yhteistyökykyisessä hallituksessa, jossa vallitsee luottamus hallituskumppanien välillä ja jossa hallituspuolueet ovat sitoutuneet hallitusohjelman toteuttamiseen koko hallituskauden ajaksi.

Kristillisdemokraatit toteaa vastauksessaan, että puolue on valmis keskustelemaan kaikkien puolueiden kanssa ja osallistumaan hallitusyhteistyöhön hallituksessa, jonka ohjelma on yhteensovitettavissa puolueen arvojen ja ohjelmien kanssa.

– Pidämme epätodennäköisenä, että tukisimme hallitusta, joka lähtökohtaisesti heikentää työnteon ja yrittämisen kannattavuutta tai kaventaa perheiden valinnanvapautta lasten hoidon suhteen, puolueen vastauksissa todetaan.

Kristillisdemokraatit ei myöskään halua olla mukana hallituksessa, joka muuttaa lainsäädännön sukupuolikäsitystä lmoitusluonteiseen itsemääräytymiseen perustuvaksi.

– Nostaisimme hallitusneuvotteluissa esille erityisesti vaalilain uudistamisen, KD:n eduskuntaryhmä vastaa.