Sisäilmakodittomuus on nyt ensimmäistä kertaa virallisesti mukana hallitusohjelmassa.

– Sisäilmapoliklinikat puuttuvat silti edelleen, Vantaan sisäilmaneuvottelukunnan jäsen Tiina Tuomela muistuttaa.

Hallitusohjelma tekee sisäilmasta sairastumisen vuoksi kotia etsivien tilanteen näkyväksi ensimmäistä kertaa, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja sisäilma-asiainneuvottelukunnan jäsen Tiina Tuomela iloitsee.

Hän uskoo kirjauksen helpottavan sisäilmaongelmien vuoksi kodittomina ja asuntokierteessä olevien tilannetta.

Tuomela on siviiliammatiltaan erikoislääkäri ja törmää sisäilmaoireilijoihin vastaanotolla. Hän ratkoo siten sisäilmaongelmia niin lääkärinä kuin päättäjänäkin.

Sisäilmakodittomat ovat hänen mukaansa usein varsin hankalassa tilanteessa, koska altistumisen ja sairastumisen jälkeen sopivaa asuntoa ei tahdo enää löytyä.

– He tarvitsisivat erityisen puhtaita asuntoja, koska ovat altistuneet vaikeille sisäilmaongelmille ja reagoivat normaalia herkemmin sisäilman epäpuhtauksiin, Tuomela sanoo.

Tuomela ei ole seurannut tyytyväisenä oman lääkärikuntansa epäröintiä sisäilmaoireiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta.– Pelkään, että potilaat hukkuvat myrskyyn, hän sanoo

Hän ei ole seurannut tyytyväisenä oman lääkärikuntansa epäröintiä sisäilmaoireiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta.

– Pelkään, että potilaat hukkuvat myrskyyn, hän sanoo.

Tuomela muistuttaa, että mikrobien, toksiinien ja/tai homeiden aiheuttamasta huonosta sisäilmasta kärsivät todellisuudessa kaikki tavalla tai toisella.
– Jokaisen elimistössä ne käyvät reaktionsa läpi. Kaikki siis altistuvat, osa oireilee ja osa sairastuu vakavammin. On yksilöllistä, milloin kuppi täyttyy ja oireilu alkaa.

Osa oireista on ohimeneviä silmien ja nenän ärsytysoireita, yskää, astmaakin. Muina oireina on myös kuumeilua, päänsärkyä, väsymystä, hermo- ja nivelsärkyjä.

Tuomelan mukaan ehdottoman tärkeää on, että sisäilmasairaus tunnistetaan ja tunnustetaan.
– Tautiluokituskoodi on saatava ja sitä kautta oikeus sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen.

Lisäksi sisäilmapoliklinikoita on perustettava yliopistollisiin keskusairaaloihin. Niissä moniammatillinen tiimi voi hoitaa vaikeampia tapauksia ja kouluttaa perusterveydenhuoltoa.

Yksiköissä tehtäisin myös sisäilmaa koskevaa tutkimusta.

– Sisäilmapoliklinikat puuttuvat nytkin hallitusohjelmasta, Tuomela muistuttaa.

Sisäilmatalkoisiin Tuomela vaatii muutenkin leveämpiä harteita.
– Valtion pitää myöntää kunnille korjausavustuksia tilanteen hoitoon.

Tuomelan kotikaupungin Vantaan sisäilmaoireita koskenut tutkimus on valmistunut ja sen mukaan vain 10 prosenttia kouluista ja 15 prosenttia päiväkodeista on kunnossa.

– Kaikkein sietämättömimpiä tiloja, joissa hyvin moni oireilee, aletaan korjata tai rakentaa uudelleen ensimmäiseksi, Tuomela kertoo toimenpiteistä.

Hänen mukaansa avainasia ongelmien ehkäisemisessä on, että rakentamisen laatua parannetaan. Kaikki vaiheet on huomioitava: suunnittelu, rakentaminen ja huoltotoimet.

Tuomela muistuttaa rakentamisen kulttuurista, jossa tehdään kiireellä, pilkottuna osaurakoihin. Valvonta ei ole käytännön tasolla riittävää.

Hänen mukaansa Kuivaketju10-menetelmää on lisättävä. Se pitää elementit kuivina talotehtailla ja kasaus on suoritettava säältä suojassa. Myös elinkaariajattelua tulee lisätä, jolloin kunta ”liisaa” esimerkiksi koulun, jonka hoidosta ja huollosta edelleen vastaa rakennusliike.

Tällä hetkellä käsissä oleva ongelmakin on kyettävä ratkaisemaan.

– Rakennuskantamme on vanhentunut ja osa on rakennettu energiakriisin aikaan hengittämättömiksi. Huolestuttavaa toki on se, että uusissakin rakennuksissa on heti ongelmia, Tuomela sanoo.