C-hepatiitti halutaan hävittää Suomesta-”Hoito on saatava kaikkien tartunnan saaneiden ulottuville, kansanedustaja Sari Tanus vaatii

13.6.2019 klo 18:19 Uutiset Samuli Rissanen

– C-hepatiitin hoito ja ennaltaehkäisy tuo kuluja, mutta hoitamattomana kulut ovat moninkertaisia, kansanedustaja Sari Tanus muistuttaa.

Hän avasi C-hepatiitin eliminoimista koskeneen seminaarin ja teki sosiaali-ja terveysministeriölle kirjallisen kysymyksen hoidon resursseista.

– C-hepatiitin hoito aiheuttaa kunnille kustannuksia, mutta sen hoitamattomuuden kustannukset ovat vieläkin suuremmat, Munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden eduskunnan tukiryhmän puheenjohtajana vaikuttava kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus sanoo.

Hän avasi tänää aihetta koskeneen seminaarin ja teki samalla kirjallisen kysymyksen hoitoon kohdistetuista resursseista.

Kuntien on kohdennettava hoitoon resursseja, jotta hoito voidaan ulottaa kaikkiin tartunnan saaneisiin

– Isona otsikkona on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä on keskeisenä kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän toiminnassa. Ymmärrämme perusterveydenhuollon vahvistamisen ja ennaltaehkäisyn tärkeyden, Tanus sanoo.

C-hepatiitin kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa, että potilaiden on päästävä oikea-aikaisesti tutkimuksiin ja hoitoon.

– Erityisryhmiä on hoidettava siellä, missä heitä kohdataan. Hepatiitti C:n osalta se tarkoittaa hoitoa esimerkiksi päihdehoitoyksiköissä ja vankiloissa.

Myös ennaltaehkäisyyn on panostettava ja pureuduttava juurisyihin.

– Lapsiperheiden hyvinvointi, varhainen ja riittävä tuki on tärkeä osa ennaltaehkäisyä myös kun puhutaan hepatiitti C:hen johtavista syistä, Tanus sanoo.

Resursseja, niin euroja kuin terveydenhuollon henkilöitäkin tarvitaan riittävästi. Kolmannen sektorin toimijat, organisaatiot tekevät Tanuksen mukaan erittäin tärkeää työtä ja tarvitsevat resursseja tärkeään ennaltaehkäisevään ja tukityöhön.

– Samoin vetoan kuntapäättäjiin eri puolilla Suomea, jotta he olisivat napakasti seuraamassa ja hoitamassa tätäkin asiaa kunnissa, Tanus sanoo.

Hän muistuttaa, että kuntapäättäjien on tärkeä kohdentaa C-hepatiitin hoitoon resursseja, jotta hoito voidaan ulottaa kaikkiin tartunnan saaneisiin THL:n hoitolinjausten mukaisesti.

Tanuksen mukaan resurssien kohdentaminen on tärkeä juuri nyt, kun C-hepatiitin hoito on siirtymässä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

– Jatkossa hoito toteutetaan pääasiallisesti paikoissa, missä infektiot todetaan: perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa, vankiloissa sekä jatkossa myös pistämällä huumeita käyttäviä palvelevissa terveysneuvontapisteissä, hän kertoo.

Tartunnan hoitokin on muuttunut; nyt käytetään uusia, suun kautta otettavia tehokkaita lääkkeitä, jotka aiheuttavat harvoin haittavaikutuksia.

Sosiaali-ja terveysministeriölle osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä Tanus peräänkuuluttaakin ministeriötä varmistamaan riittävät resurssit C-hepatiitin ennaltaehkäisyyn ja tartunnan saaneiden hoitoon.

C-hepatiitin kantajia arvioidaan olevan Suomessa tällä hetkellä 22 000. Vuonna 2018 C-hepatiittitartuntoja todettiin 1165. Vuosittain todetaan reilut 1100 uutta tartuntaa, joista suurin osa on 20–29-vuotiailla nuorilla.

Suomen tavoitteena on hävittää C-hepatiitti Suomesta vuoteen 2030 mennessä.