Uuden C-hepatiittihoitopolun myötä Suomella on mahdollisuus siirtyä C-hepatiitin eliminoinnin kärkimaaksi. Hoidon järjestäminen ei ole kuitenkaan kunnissa käynnistynyt odotetusti. Viruksen hoitaminen ehkäisisi myös uusia tartuntoja.

THL:n asettaman asiantuntijaryhmän valmistelema C-hepatiitin hoitopolku julkaistiin tämän vuoden keväällä. C-hepatiitti hoidetaan jatkossa pääasiallisesti paikoissa, missä infektiot todetaan eli perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa ja vaikka vankiloissa.

Suomi siirtyy maksasairauden hoidosta infektion eliminointiin. Hoidossa käytetään uusia, suun kautta otettavia tehokkaita lääkkeitä, jotka aiheuttavat harvoin haittavaikutuksia.

– Suomella on hyvä mahdollisuus olla kärkimaita C-hepatiitin hoidossa. Jos haluamme edetä suunnitelman mukaisesti niin, että hoito jatkossa toteutettaisiin paikoissa, joissa tartunta on todettu, vaatii se kunnilta määrärahoja seulonnan ja hoitojen toteuttamiseen, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

– Potilas- ja kansalaisjärjestöjen rooli ennaltaehkäisyssä, neuvonnassa ja tukitoimissa on erittäin tärkeä ja sen vuoksi sosiaali -ja terveysministeriön on lisättävä näiden rahoitusta.

Kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus teki aiheesta kirjallisen kysymyksen, johon sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru vastasi, että tartuntatautilaki velvoittaa kuntia huolehtimaan alueensa asukkaiden tartuntatautien ehkäisystä ja terveysneuvonnasta sekä seuraamaan alueensa tartuntatautitilannetta.

C-hepatiitti on valvottava tartuntatauti ja siten sen lääkehoidon kustannuksista vastaa kotikunta.

– Liian monessa kunnissa ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen siitä, kuka C-hepatiitin seulonnan lisäämisen ja tartunnan hoidon maksaa, eikä hyödynnetä esimerkiksi mahdollisuuksia liittää se onnistuneesti osaksi korvaushoitoa, A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki sanoo.

Kansanedustaja Sari Tanus muistuttaa, että asiasta tarvitaan selkokielistä ohjeistusta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– On tärkeää, että kuntien toimijat saavat riittävästi tietoa C-hepatiitin hoidon ja nimenomaan infektion eliminoinnin tärkeydestä, jotta siihen kohdennetaan riittävästi resursseja ja työhön tartutaan viiveettä niin perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa, vankiloissa kuin suonensisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissäkin, Tanus sanoo

Ministeri Kiuru siirtää vastauksessaan vastuun riskiryhmien neuvonnasta, testauksesta ja tukitoiminnasta kansalaisjärjestöille, joiden rahoitus on kuitenkin riittämätöntä.

– Potilas- ja kansalaisjärjestöjen rooli ennaltaehkäisyssä, neuvonnassa ja tukitoimissa on erittäin tärkeä ja sen vuoksi sosiaali -ja terveysministeriön on lisättävä näiden rahoitusta. STEA:n avustusten korottamisen lisäksi myös tartuntatautien valvonnan määrärahasta tulee jakaa järjestöille suurempia avustuksia, Tanus vaatii.