Ruotsissa rajussa kasvussa olleet poliisiin kohdistuvat väkivallanteot voivat yleistyä Suomessakin. – Emme ole olleet hereillä, KD:n varapuheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattien tuore varapuheenjohtaja Peter Östman arvioi KD-Kompassi -ohjelmassa poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa Porvoon ampumavälikohtauksen jäljiltä.

– Ruotsissa vuodesta toiseen väkivalta lisääntyy, ja sama ilmiö voi tarttua Suomeen

Tilastotkin näyttävät karuilta: Suomessa kirjatut väkivallanteot ovat kaksinkertaistuneet kahdessakymmenessä (1999-2018) vuodessa. Ruotsissa väkivallanteot poliisia kohtaan ehtivät tuplaantua jo vuodesta 2002 vuoteen 2014, eli Suomea nopeammin.

– Ruotsissa vuodesta toiseen väkivalta lisääntyy, ja sama ilmiö voi tarttua Suomeen, Östman arvioi.

Väkivallan ongelma on monisyinen ja vaikea ratkaista, mutta Östmanin mukana päättäjilläkin on asiassa vastuunsa:

– Emme ole olleet riittävästi hereillä, emme eduskunnassa emmekä hallituksessakaan, hän sanoo.

Nuorten miesten syrjäytyminen on iso riskitekijä. Östman muistuttaa, että syrjäytymiskehitys alkaa jo huomattavan varhaisessa vaiheessa.

– On panostettava kouluun ja pienempiin ryhmäkokoihin ja suunnattava katse perheisiin; miten niissä voidaan.

–  Lapsi ja perhepolitiikkaan tarvitaan suunnanmuutos; tällä hetkellä ei osoiteta riittävästi resursseja perheiden tukemiseksi, Östman sanoo.

Poliisien määrää pitäisi Östmanin mukaan lisätä jonkin verran. Esimerkiksi tällä hetkellä sisäministeriöstä on esitetty poliisien määrän nostamisen noin 7 500:aan.

Östmanin mukaan kokonaismäärä ei ole kuitenkaan ratkaiseva vaan se, mille sektorille resursseja ohjataan.

– Poliisi on kuitenkin toiminut erinomaisen hyvin Porvoonkin kaltaisissa tapauksissa, Östman muistuttaa.

Hän kommentoi KD-Kompassissa myös maahanmuuttoon liittyviä haasteita. Maahanmuutto on Östmanin mukaan uhka niin kauan kuin se ei ole täysin hallinnassa.

– Yhtäältä lähetämme ihmisiä maihin, joissa heidän henkemme on uhattuna ja toisaalta tänne saattaa jäädä niitä, jotka eivät turvaa tarvitse.

Östman vetäisikin selvemmän rajan humanitaarisen ja elintason perässä tulleiden välille:

– Jos tullaan paremman elintason perässä, on tultava eri kriteereillä. Tämä ei ole täysin hallinnassa, hän arvoi.

Maahanmuuttokriittisyys merkitsee Östmanin mukaan kristillisdemokraateille juuri sitä, että etsitään järjestelmän valuvikoja ja yritetään parantaa maahanmuuttoon ja turvapaikkaprosessiin liittyviä käytäntöjä.

–  Rasismia emme hyväksy, Östman kuittaa.

Kuuntele Östmanin koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 31.8. klo 12.50.