Keliakia voi olla jopa oireeton, mutta ei koskaan vaaraton-Sari Tanus haluaa löytää kaikki sairastuneet

2.9.2019 klo 13:15 Uutiset Samuli Rissanen

– Haluaisin löytää kaikki 70 000 suomalaista, jotka tietämättään sairastavat keliakiaa, Keliakialiiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

Valtakunnallista keliakiaviikkoa vietetään tällä viikolla 2.–8.9.2019. Teemana on tänä vuonna keliakian moninaiset oireet.

Kymmenet tuhannet suomalaiset sairastavat tietämättään keliakiaa.

Keliakiaviikon pääotsikkona onkin ”Oivalla oireet ja kesytä keliakia”, joka kuvaa Keliakialiiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Tanuksen mukaan erinomaisesti keliakian luonnetta ja sen tunnettuutta Suomessa.

Tai pikemminkin tuntemattomuutta. Keliakian tunnettuus pitäisi Tanuksen mielestä saada ehdottomasti paremmaksi. Sairautta esiintyy noin kahdella prosentilla, muuta diagnoisoituna on vain 0,7 prosenttia.

Noin seitsemänkymmentä tuhatta potilasta odottaa vielä diagnoosia.

– Haluan löytää nämä ihmiset, sillä tiedän mikä valtava hyvinvoinnin lisäys seuraa siitä, kun keliakia löytyy ja sen hoitoa eli gluteenitonta ruokavaliota aletaan noudattaa.

Keliakia voi olla myös oireeton, mutta ei koskaan vaaraton, sillä se tekee tuhojaan suoliston pinnalla kaikesta huolimatta.

Tanuksen mukaan haasteena on keliakian moninaiset oireet, joiden tunnistamisessa terveydenhuollon henkilökunnallakin on vielä opeteltavaa.

– Siellä on monenlaisia vatsavaivoja, laihtumista ja anemiaa, nivelkipuja ja turvotusta. Tai rakkulaista ja kutisevaa ihottumaa, osteoporoosia ja hampaissa kiillevaurioita, Tanus listaa.

– Kun näitä oireita esiintyy eikä muuta syytä todeta, keliakia kannattaa aina pitää mielessä, hän lisää.

Keliakia voi olla myös oireeton, mutta ei koskaan vaaraton, sillä se tekee tuhojaan suoliston pinnalla kaikesta huolimatta.

Hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa lisäsairauksia kuten osteoporoosia, hedelmättömyyttä ja pahanlaatuisia kasvaimia.

Seurauksena voi olla muun muassa masennus tai esimerkiksi hampaiden kiillevaurioita.

– Kasvuhäiriöt tai viivästynyt murrosikä; niidenkin taustalla voi olla keliakia, Tanus muistuttaa.

– Jos lähisukulaisissa on keliaakikko, hälytyskellojen tulisi soida ja pitäisi marssia verikokeeseen ja uudestaan aina viiden vuoden välein. Riski sairastua on jopa 10 prosenttia korkeampi, Tanus lisää.

Keliakiassa ei ole kyse ruoka-aineallergiasta vaan sitä pitää verrata muihin autoimmuunisairauksiin, kuten ykköstyypin diabetekseen, reumaan, MS-tautiin tai kilparauhasen vajaatoimintaan.

Sairaus paljastuu perusterveydenhuollon piirissä usein pelkällä verikokeella, mutta tarvittaessa voidaan ottaa ohutsuolen pinnalta näytettä. Tai ihosta, jota keliakia on vaurioittanut.

Keliakiaviikon aikana paikalliset keliakia-yhdistykset järjestävät yli 80 tapahtumaa tietoisuuden lisäämiseksi.

– Tietoiskuja on erityisen paljon apteekeissa, joista saa viikon aikana tietoa keliakiasta, sen toteamisesta ja hoidosta, Tanus kertoo.

Gluteeniton ruokavalio on ainut lääke keliakiaan-”Korvaus on saatava takaisin”, Tanus vaatii

Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus muistuttaa, että samalla kun tietoisuutta keliakiasta on lisättävä, on taisteltava keliakian ruokavaliokorvauksen saamiseksi takaisin.

Keliakiaan ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Tanus rinnastaakin keliakian hoitoon määrätyn erityisruokavalion säännölliseen lääkehoitoon.

– Jos keliakiaan olisi lääkehoito, se olisi mitä todennäköisimmin lääkkeiden erityiskorvauksen piirissä

– Jos keliakiaan olisi lääkehoito, se olisi mitä todennäköisimmin lääkkeiden erityiskorvauksen piirissä, hän sanoo.

Gluteeniton ruokavalio on normaalia ruokavaliota selkeästi kalliimpi: Se aiheuttaa keliakiaa sairastaville 744 euroa ylimääräisiä kustannuksia vuosittain.

Kela maksoi vuoden 2015 loppuun saakka yli 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville ruokavaliokorvausta 23,60 euroa kuukaudessa. Vuoden 2016 alussa tuki lakkautettiin.

Kristillisdemokraatit olivat aikanaan vaatimassa keliakiakorvausta ja se on sisältynyt kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin niinä vuosina, joina korvausta ei ole maksettu.

Tanus on itse jättänyt aiheesta talousarvioaloitteen ja tehnyt kirjallisen kysymyksen Rinteen hallitukselle keliakorvauksen hallitusohjelmaan liittyvästä kirjauksesta.

Hän pettyi hallitusohjelmaan, jossa ei ollutkaan kirjausta keliakian ruokavaliokorvauksesta vaan ainoastaan maininta, että korvauksen tarpeellisuutta selvitetään.

Tanus aikookin nyt tehdä aiheesta lakialoitteen.

– Lakialoite on nyt aivan vimeisiä tarkastuksia vaille valmis ja lähtemässä liikkeelle. Toivon siihen mahdollisimman monen kollegan allekirjoitukset, kansanedustaja Tanus kertoo.

Keliakialiitto on esittänyt, että keliakiakorvauksen määrä olisi 31 euroa kuukaudessa. Sen kustannukset olisivat noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.