Sari Essayah ihmettelee Rinteen hallituksen henkilöstöpolitiikkaa. Se on kaksinkertaistanut poliittisten erityisavustajien ja valtiosihteerien määrän verrattuna edelliseen hallitukseen ja nostanut henkilöstön palkkoja.

– Puoluetoimistoilta ja eduskuntaryhmistä on siirretty poliittista rälssiä ministeriöihin, joista maksatetaan piilopuoluetukena ison määrän henkilöstön palkkoja, Essayah kritisoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n kesä oli toisenlainen kuin hän alun perin ajatteli. Heinäkuun lopulla saatu syöpädiagnoosi oli pysähdyttävä hetki, joka pisti miettimään jatkoa, myös Essayah’n johtamien kristillisdemokraattien puheenjohtajana.

–   Nopeasti kuitenkin selvisi, että kysessä oli alkuvaiheen rintasyöpä, joka saatiin poistettua leikkauksella, Essayah kertoo KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä.

Hän mainitsee myös, että leikkauksen jälkeen syöpähoidot jatkuvat syksyn aikana. Sillä pyritään varmistamaan, että sairaus ei uusiutuisi.

–  Haluan välittää kaikille kuulijoille kiitokset viesteistä, tuen osoituksista ja esirukouksista, hän sanoo.

Syyskauden alkajaisiksi valtionyhtiöidenkin palkitsemisjärjestelmää vaivaava kohtuuttomuus on noussut poliittiseen keskusteluun.

– Syystäkin, Essayah sanoo.

Johdon palkkiot  nousivat palkitsemisjärjestelmän ansioista 65 prosenttia ja samaan aikaan postinjakajien palkat leikkautuvat uuden työehtosopimuksen piirissä keskimäärin noin 30, jopa 50 prosenttia.

Vyyhti oli valmis, kun kävi ilmi, että Postin pääjohtajan, Heikki Malisen, palkkio yltää lähes miljoonaan euroon vuodessa. Keskimäärin postilainen tienaa puolestaan noin 2200 euroa kuukaudessa.

Postin johdon miljoonapalkkiota Essayah pitää täysin suhteettomana.

Hänen mielestään valtion pitäisi ehdottomasti puuttua palkitsemisjärjestelmiin, jotka ovat selvästi vääristyneet. Tuottovaatimus, joka valtiolla on osinkojen muodossa, on kova, mutta myös palkitsemisjärjestelmissä on elementtejä, jotka johtavat siihen, että työntekijöiltä kiristetään.

–  Myös laadulliset asiat, kuten postin moitteeton kulku, pitäisi ottaa huomioon palkitsemisessa, hän sanoo.

– Rinteen hallituksen henkilöstöpolitiikkaa on ihmeteltävä. Se on kaksinkertaistanut poliittisten erityisavustajien ja valtiosihteerien määrän verrattuna edelliseen hallitukseen ja nostanut henkilöstön palkkoja.

Valtionyhtiöiden vastuullisuuden säilyttäminen on Essayah’n mukaan aivan asian ytimessä. Hän nostaa esiin myös toisen valtionyhtiön, Veikkauksen, tilanteen, jossa syyllistyttiin aggressiiviseen markkinointiin.

– Rahapeliongelmaisia on kyettävä paremmin auttamaan ja peliautomaatit on saatava valvottuihin tiloihin, hän lisää.

Kotimaan politiikassa Essayahia huolestuttaa erityisesti se, että Rinteen hallituksen budjetin pohja on sidottu siihen, miten työllisyys kehittyy.

– Nyt voi olla, että pohja pettää, sillä jo tällä hetkellä budjetissa ollaan reippaasti velkaantumassa, 2,3 miljardia, hän huomauttaa.

Ja kun puhutaan kohtuullisuudesta:

– Rinteen hallituksen henkilöstöpolitiikkaa on ihmeteltävä. Se on kaksinkertaistanut poliittisten erityisavustajien ja valtiosihteerien määrän verrattuna edelliseen hallitukseen ja nostanut henkilöstön palkkoja.

– Puoluetoimistolta ja eduskuntaryhmistä on siirretty poliittista rälssiä ministeriöihin, joista maksatetaan piilopuoluetukena ison määrän henkilöstön palkkoja. Tämä vääristää puoluetukea, Essayah kritisoi.

Hän muistuttaa niin ikään, että veronmaksajille on erityisen tärkeää, että puoluetuki on läpinäkyvää; tämäntyyppisellä suhmuroinnilla  sahataan koko järjestelmän uskottavuutta.

–  Ja jos katsoo minkä verran henkilöstön palkkoja ja puoluetukea ollaan korottamassa, niin se on 12 miljoonaa. Tällä hetkellä yliopistot ja ammattikorjeakoulut saavat vain 10 miljoonaa lisää. Voi kysyä, että missä on koulutuksen kunnianpalautus.

Syyskauden alkajaisiksi Essayah valittiin jatkamaan eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmässä. Siinä työskennellään uskontonsa vuoksi vainottujen puolesta niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Essayah muistuttaa, että kristityt ovat eniten vainottu ryhmä ympäri maailmaa.

–  Olemme tehneet vetoomuksia uskonsa tähden vainottujen vuoksi ja temme yhteistyötä Martyyrien äänen, Open Doorsin, sekä Suomen ekumeenisen allianssin kanssa.

Myös kotimaassa riittää puolustettavaa, sillä esimerkiksi KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsästä epäillään parhaillaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä sai viime kaudella aikaan muun muassa sen, että varhaiskasvatuksen ohjeisiin tuli arkijärkeä.

–  Tulevaisuudessakin suvirsi saa kaikua ja joulujuhlat voi viettää niin kuin aiemminkin, Essayah kertoo.

Kuuntele Sari Essayah’n koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 14.9. klo 12.50.