Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n mielestä koko 18-vuotiaiden ikäluokan tavoittaminen tehokkaasti kutsuntojen kautta mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tehokkaamman markkinoinnin.

Asevelvollisuuden laajentamista nykyisestä Essayah ei kuitenkaan aja.

Kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia voitaisiin hyödyntää myös muihin kuin maanpuolustuksen tarpeisiin, Essayah arvioi.

– Koko ikäluokan kohtaamisella ehkäistäisiin esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, tarjottaisiin ohjausta ja voitaisiin ohjata apua tarvitsevat nuoret oikeiden palveluiden piiriin, hän sanoo.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan uusimman kansalaiskyselyn mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmilleen 30 vuoteen. Erityisesti nuorten maanpuolustustahto on heikentynyt. Myös tuki yleiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on laskenut edellisvuodesta 81 prosentista 74 prosenttiin.

– Millä toimilla hallitus aikoo puuttua heikentyneeseen maanpuolustustahtoon?

Vaikka suomalaisten tuki nykyiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on edelleenkin vahvaa, kehityssuunta on huolestuttava. Suomen uskottava puolustus nojaa riittävän korkeaan maanpuolustustahtoon.

– Millä toimilla hallitus aikoo puuttua heikentyneeseen maanpuolustustahtoon, Sari Essayah kysyi elokuun lopulla hallituksen vastattavaksi jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

Essayah´n mukaan yhdeksi syyksi maanpuolustustahdon heikkenemiselle on esitetty, ettei nuorempi sukupolvi koe nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää tasa-arvoiseksi vain miesten ollessa velvoitettuja osallistumaan kutsuntoihin ja suorittamaan asepalvelus.

Essayahin, Sari Tanuksen ja Peter Östmanin allekirjoittamassa kirjallisessa kysymyksessä penätään hallitukselta, onko tarkoitus selvittää myös kutsuntojen laajentamista osana yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen toteaa vastauksessaan, että Parlamentaarisen komitean tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia kehittää yleistä asevelvollisuutta ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttymistä.

– Kutsunnat ovat osa tätä kokonaisuutta enkä näe syytä, etteikö kutsuntoja käsiteltäisi komiteatyön aikana, Kaikkonen arvioi.

Hänen mukaansa hallitusohjelmassa annettu tehtävä parlamentaariselle komitealle on laaja kokonaisuus, jolla on vahva liityntäpinta ei vain puolustushallintoon vaan koko yhteiskuntaan. Selvitys asevelvollisuuden kehittämiseksi on tärkeä ja keskustelu uusien, yhteiskuntaa palvelevien ratkaisujen löytämiseksi on tervetullutta.

– Puolustushallinto on valmiina käynnistyvään työhön ja on varautunut tuomaan kokonaisuuteen omaa osaamistaan sekä tukea erilaisten vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin, Kaikkonen sanoo.