”Suomen pitää edelleen osallistua Irakin turvallisuustilanteen normalisointiin – mutta tulevaisuutta on aiheellista miettiä”

20.9.2019 klo 13:26 Uutiset Kristiina Kunnas

– Kannatamme Suomen osallistumisen jatkamista turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa, totesi Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen torstaina eduskunnassa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa.

Valtioneuvoston selonteon Irakin tilanteesta esitteli ulkoministeri Pekka Haavisto.

– Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi omalta osaltaan osallistuu Irakin turvallisuustilanteen normalisointiin. Isisin vastainen sota on ohi, mutta alueella on yhä merkittäviä turvallisuushaasteita, joihin Irak tarvitsee ulkopuolista tukea ja apua, ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen sanoi puheenvuorossaan.

Hän totesi, että operaatioon osallistumisen jatkaminen yhdellä vuodella on perusteltua. Räsäsen mielestä tämä tuotiin hyvin esille selonteossa.

– Tässä vaiheessa on kuitenkin aiheellista miettiä pidemmälle. Operaatiota on jatkettu vuosi kerrallaan vuoden 2015 jälkeen.

– Nyt on tarpeellista tarkastella laajempaa kuvaa ja sitä, missä vaiheessa Suomi voi irrottautua lopullisesti tästä operaatiosta.

Nyt on tarpeellista tarkastella laajempaa kuvaa ja sitä, missä vaiheessa Suomi voi irrottautua lopullisesti tästä operaatiosta. – KD-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen

– Tilanne monessa Lähi-idän maassa on kaoottinen. Näin myös Irakissa, vaikka se on jonkin verran stabilisoitunut ISIS-järjestön menetettyä valloittamansa maa-alueet. Varsinaisesta Irakin sodasta on kulunut yli 15 vuotta. Silti maa on edelleen räjähdysalttiissa tilassa ja riippuvainen ulkomaisesta avusta ja tuesta. Kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut mutta niin on myös Irakin hallinto.

– Irak on Afganistanin tavoin ajautumassa jatkuvan sisäisen konfliktin ja avuntarpeen tilaan, Räsänen totesi.

– Tämä ei voi olla pysyvä asiantila. Kansainvälisen yhteisön on pystyttävä parempaan.  On aika vaatia todellista vastuunkantoa kaikilta alueen tasapainoon vaikuttavilta tahoilta.

Räsänen otti ryhmäpuheenvuorossaan kantaa myös turvahakijoiden palautuksiin.

Selonteossa todettiin, että Irakista tulleiden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksia koskeva yhteistyö on osa Suomen kahdenvälisten suhteiden kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Selonteossa samoin sanottiin, että Suomen tavoitteena on paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavat järjestelyt kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta.

– Palautussopimuksen puuttuminen Irakin kanssa on ollut yksi keskeisimpiä haasteita turvapaikkapolitiikassa viime vuosina.

– Turvapaikkajärjestelmämme ei kestä tilannetta, missä sadat ja tuhannet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt jäävät vapaaehtoisen palautuksen piiriin, Räsänen muistutti.

– Niin kutsuttujen paperittomien henkilöiden lisääntyminen maassamme on kestämätöntä. Oikea ratkaisu ei ole se, että annetaan automaattinen oleskelulupa kaikille, jotka eivät suostu palautukseen.

Niin kutsuttujen paperittomien henkilöiden lisääntyminen maassamme on kestämätöntä. Oikea ratkaisu ei ole se, että annetaan automaattinen oleskelulupa kaikille, jotka eivät suostu palautukseen. – Päivi Räsänen

– Se tekisi turhaksi turvapaikkajärjestelmän niiden maiden kohdalla, joiden kanssa ei ole palautussopimusta. On ensisijaisen tärkeää saada aikaiseksi toimiva palautuskäytäntö Irakin kanssa. Suomi voi hyvin asettaa palautussopimuksen aikaansaaminen ehdoksi kahdenväliselle yhteistyölle ja avunannolle.

– Miten hallitus aikoo edistää vastaanottosopimuksen aikaansaamista Irakin kanssa, Räsänen kysyi.

Räsänen muistutti myös, että Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kantaa huolta kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

– On tärkeää varmistaa, ettei pakkopalautuksia tehdä silloin, jos henkilö uhkaa joutua vainotuksi tai hengenvaaraan vakaumuksensa vuoksi. Samalla kun kannatamme palautussopimuksen laatimista, olisi tärkeää, että päätöksenteossa huomioitaisiin erilaisten vähemmistöjen kokema vaino.

Selonteossa todetaan, että Yhdysvallat on vedonnut koalitiokumppaneihin alueella vangittuina olevien vierastaistelijoiden palauttamiseksi lähtömaihinsa.

– Nämä entiset Isis-taistelijat ja heidän perheenjäsentensä kohtalo on puhuttanut suomalaisia. Mitä tehdään Suomen kansalaisille, jotka tällä hetkellä ovat alueen eri vankileireillä? Tähän hallitus ei selonteossaan ota kantaa.

Räsänen muistutti, että Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo hallitukselta selkeää kannanottoa.

– Aikooko hallitus hakea Suomen kansalaisuuden omaavia Isis-taistelijoita tai heidän perheenjäseniään Suomeen tai jotenkin edistää heidän paluutaan? Ja jos aikoo, miten hallitus varmistaa, ettei heidän palauttamisensa Suomeen heikennä suomalaisten turvallisuutta?