Päivi Räsäsen kirkkolakikeskustelussa: Eduskunta säätää, että kirkon tulee noudattaa Raamattuun perustuvaa uskoa

21.9.2019 klo 07:43 Politiikka Merja Eräpolku

Kirkkolain muutosta koskevassa keskustelussa kansanedustaja Päivi Räsänen nosti esille sen, että kirkkolain toisessa pykälässä todetaan, että kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa.

– Pienehköjen sisällöllisten muutosten sijaan huomionarvoisempaa on se, miten suurelta osin kirkkolaki säilyy keskeiseltä sisällöltään entisellään. Kiinnitän erityisen huomion siihen, että nyt ehdotetun kirkkolain toisessa pykälässä todetaan, että kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa. Sama pykälä on myös voimassa olevassa kirkkolaissa, entinen kirkkoministeri totesi.

– Eduskunta ei siis ainoastaan ole sallinut kirkon noudattaa Raamattua sen toiminnassa ja opissa vaan suorastaan kirkkolailla säätänyt, että näin tulee toimia.

Räsänen sävähdytti perjantaina eduskunnassa siteeraamalla samoja Roomalaiskirjeen jakeita, joiden vuoksi hän on parhaillaan epäiltynä kiihotusrikoksesta. Hän perusteli poikkeuksellista toimintaansa halulla alleviivata sitä, että uudistuksen jälkeenkin kirkkolaissa säädetään, että kirkon toiminta ja opetus pitää pohjata Raamattuun.

– Raamattu ei ole miltään osin kielletty kirja, sen vuoksi juuri tässä yhteydessä poikkeuksellisesti otin tämän tukiaineistoksi puhujankorokkeelle mukaan.

– Tarkoitukseni ei ole tässä avata keskustelua Pride-tapahtumasta vaan Kirkkolain toisesta pykälästä. En hae oikeutta rikostutkintaan johtaneessa tapauksessani tältä salilta, mutta nostan tapauksen esiin siksi, että eduskunnan on tärkeää tiedostaa, että kirkkolaissa sen tunnustusta ja tehtävää koskevassa pykälässä myös linjataan kirkon suhde Raamattuun.

– Raamattu ei ole miltään osin kielletty kirja, sen vuoksi juuri tässä yhteydessä poikkeuksellisesti otin tämän tukiaineistoksi puhujankorokkeelle mukaan.

Räsäsen muistutti puheenvuorossaan, että 70 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon, jonka toimintaa säätelevään lainsäädäntöön ollaan tekemässä kokonaisuudistus. Kirkon autonomiaa tukee se, että eduskunta voi tämänkin esityksen vain joko sellaisenaan hyväksyä tai sitten palauttaa valmisteltavaksi uudestaan kirkolliskokoukselle.

– Esitys on pääasiassa lainsäädäntötekninen, mutta siihen sisältyy joitakin kannatettavia sisällöllisiä muutoksia. Seurakuntajaon muutosta koskevia säännöksiä tarkistettaisiin. Seurakunnan jäsenen vaikuttamismahdollisuuksia tuettaisiin säätämällä viestinnästä ja tietojenantovelvollisuudesta. Kirkon hallintoa kevennettäisiin luopumalla alistusmenettelystä muun muassa kiinteistöjen luovuttamista, seurakunnan hautausmaakaavaa, hautausmaan käyttösuunnitelmaa ja jumalanpalveluksen alkamisaikaa koskevien päätösten osalta. Sähköiset kokoukset ja sähköinen päätöksentekomenettely mahdollistettaisiin, Räsänen kertoi kirkkolakiin nyt tehtävistä muutoksista.

Voit katsota Räsäsen täysistuntopuheen eduskunnan verkkolähetyksen tallenteesta