– Länsimaiden on ryhdistäydyttävä ja autettava vainottuja kristittyjä, Sari Essayah ja Sudanissa vangittuna ollut Petr Jašek vetoavat

26.9.2019 klo 15:50 Politiikka Samuli Rissanen

– Länsimaisten kristittyjen on toimittava äänenä vainotuille veljilleen ja sisarilleen. Rukous on tärkeää, mutta on myös toimittava käytännössä, Sudanissa uskonsa vuoksi vangittuna ollut tsekkiläinen Petr Jašek kertoo.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän tilaisuudessa on pitkään aivan hiiren hiljaista, kun tsekkiläinen Petr Jašek kertoo ja lopettaa tarinansa.

Sanattomaksi vetävä kertomus kattaa 445 päivää vankilassa Sudanissa ”vakoilusta” ja ”sotaan yllyttämisestä” tuomittuna, epäinhimillisissä olosuhteissa ja pakkotyössä.

Nykyisin International Christian Associationin lähettiläänä työskentelevä Jašek oli matkalla Sudaniin auttamaan kristittyjen veljiään ja sisariaan yhdessä Afrikan vaikeimmista kolkista uskonnonvapauden kannalta.

Jašekin vierailua sudanilaisten kristittyjen luona oli kuitenkin seurattu ja hänet pidätettiin paluumatkan alkaessa Khartoumin lentokentällä. Hän sai seitsemän eri syytettä, joista kahdesta eli ”vakoilusta” ja ”sotaan yllyttämisestä” tuomitaan Sudanissa yleisesti kuolemaan.

Voice of the Martyrs-järjestölle tuolloin työskennellyt tsekki tuomittiin kuitenkin elinkautiseen vankeuteen. Sudanin oloissa se merkitsee yli 20 vuoden tuomiota.

– Pesin pelkillä käsillä vankilan vessoja ja lattioita, minua pilkattiin ja häväistiin. Sellissä kanssani oli useampi ISIS-taistelija, joista yksi uhkaili henkeäni

Lähes 15 kuukautta kestäneen vankeuden aikana Jašek virui viidessä eri vankilassa Khartoumissa, pakkotyössä ja kurjissa olosuhteissa.

– Pesin pelkillä käsillä vankilan vessoja ja lattioita, minua pilkattiin ja häväistiin. Sellissä kanssani oli useampi ISIS-taistelija, joista yksi uhkaili henkeäni, Jašek kertoo.

International Christian Associationin lähettiläs Petr Jašek, Release International -järjestön toiminnanjohtaja Paul Robinson sekä Aki Miettinen ja juhani Huotari Marttyrien ääni-järjestöstä vierailivat eduskunnann uskonnon-ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja Sari Essayah’n luona eduskunnassa. (Kuva:Samuli Rissanen)

Vaikeista oloista huolimatta hän jatkoi evankeliumista kertomista muille vangeille.

Hänen puolestaan käynnistyi pian rukoustaistelu sekä kansallinen ja kansainvälinen diplomaattinen vääntö.

Jašek kertoo, että tiedot rukoilijoista ja vetoomusten määrästä olivat henkireikä vankeusaikana, ja myös rohkaiseva todistus muille vangituille sudanilaisille kristityille. He ymmärsivät, että heidän asiaansa todella yritettiin vaikuttaa eri puolilla maailmaa.

Lopullista syytä siihen, miksi Sudanin presidentti Omar al-Bashir lopulta armahti hänet, on kuitenkin vaikea nimetä. Jašekin puolesta vetosivat kristittyjen ja kristillisten järjestöjen lisäksi Tsekin viranomaiset ja myös EU.

– Luultavasti mitään lunnaita ei maksettu, vaan vapauduin vetoomusten ansiosta, hän arvioi.

Vapauduttuaan Jašekista tuli niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin kysytty asiantuntija ja puhemies aiheesta, joka on länsimaissa ollut varsin vaiettu teema. Kommunistisessa Tsekkoslovakiassa kasvaneelle miehelle uskovien vainot olivat tulleet tutuksi jo lapsuuden perheessä, mutta nykypäivän vainot, jotka ovat lisääntyneet ympäri maailmaa, ovat jääneet uutispimentoon.

Kristityt ovat suurin yksittäinen vainottu ryhmä; arviolta 245 miljoonaa kokee eriasteista vainoa eri puolilla maailmaa. Perinteisesti Pohjois-Korea, Afganistan ja ääri-islamilaiset yhteiskunnat ovat olleet kristittyjen vainojen kärkimaita; mutta rinnalle ovat kirineet nationalismin nousun vuoksi hindulaista kansallisidentiteettiä korostava Intia ja toisaalta kommunistinen Kiina.

– Länsimaissa kristittyjen on yksinkertaisesti tehtävä enemmän vainottujen puolesta. On tärkeä rukoilla, mutta erittäin tärkeää on toimia käytännössä, Jasek sanoo.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että ryhmä voisi vedota hallitukseen, että se ottaisi uskonnon- ja omantunnonvapauskysymykset esiin ulkopolitiikassaan.

Viime kaudella perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä seuraa ja pyrkii vaikuttamaan uskonnon- ja omantunnonvapauskysymyksissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Ryhmän jäsenet vaikuttavat kansainvälisesti muun muassa lähettämällä vetoomuksia vainon kohteeksi joutuneiden puolesta. Ryhmän toimintaan osallistuvat säännöllisesti asiantuntijoina Suomen Ekumeenisen neuvoston sekä Marttyyrien Ääni ja Open Doors -järjestöjen edustajat.

– Vieläkin enemmän pitää tehdä, Essayah sanoo.

Myös europarlamentaarikkona vaikuttanut kristillisdemokraattien puheenjohtaja muistuttaa, että Euroopan parlamentin vetoomuksilla vainottujen puolesta on ollut tehoa, mutta unionissa on muuten varottu liiaksikin ”kristillisen klubin”-leimaa.

Suomen valtiovallan toiminnassa puolestaan korostuu kauppasuhteet, ja vainottujen kristittyjen asia jää helposti kaiken muun jalkoihin.

Essayah todisti syyskauden alkajaisiksi Intian ulkoministerin vierailua, jossa kyllä nousi esiin Kashmirin alueen tilanne, mutta ei sanaakaan kristittyjen vainosta. Intia on noussut kristittyjen vainoja seuraavan ja raportoivan Open Doors-järjestön listauksessa korkealle viime vuosina. Syynä on nimenomaan hindunationalismin nousu.

– Kyse on kuitenkin maailman suurimmasta demokratiasta, jossa nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu, Essayah sanoo.

Sanan- ja uskonnonvapauden puolustamisesta Suomessa ja maailmalla on Essayah’n mukaan tullut kristillisdemokraateille tärkeä aihe.

Aihepiirissä riittää kotimaan kamarallakin puolustettavaa, sillä kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsästä epäillään parhaillaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.