Onko isoäitisi ilmastorikollinen?

27.9.2019 klo 11:28 Kolumnit Sonja Falk

Ensin maan suurin päivälehti kehotti suomalaisia vähentämään lasten hankkimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja nyt samalla linjalla jatkoi Tieteen Kuvalehti.

Lapsivihamielisten kannanottojen ajankohta on ihmetyttänyt, sillä samaan aikaan Suomi kärsii ennätysalhaisesta syntyvyydestä. Kuluvan vuoden tilastot kertovat, että syntyvyys on jatkanut laskuaan jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.

Viime vuonna hedelmällisyysluku oli 1,41, tänä vuonna olemme putoamassa noin 1,3 tasolle, mikä on esimerkiksi Japania alhaisempi taso. Väestön uusiintumiseen tarvittava hedelmällisyysluku on 2,1. Kymmenen vuotta sitten luku oli 1,86 lasta naista kohden. Luku on nyt kaikkien aikojen matalin. Vuonna 2018 syntyi 47 577 lasta, mikä on 2 744 lasta edellisvuotta vähemmän.

Tämä tarkoittaa tyhjeneviä kouluja sekä kuntia, joissa ei synny vuodessa kuin muutama lapsi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että itse nelikymppisenä kuulun suureen ikäluokkaan, jonka eläke- ja hoivamenot sekä kartutettu valtion velka painavat tulevaisuudessa raskaana yhä pienempien ikäluokkien harteita. Matalan syntyvyyden aiheuttamaa vahinkoa väestörakenteelle on vaikea korjata enää jälkeenpäin.

Lapsivihamielinen ilmastopolitiikka johtuu ajatusvirheestä, että maapallon omistavat nyt täällä olevat sukupolvet ja ettei uusilla sukupolvilla ole oikeutta elämään maapallolla.

Median hehkuttama lapsivihamielinen ilmastopolitiikka johtuu ajatusvirheestä, että maapallon omistavat nyt täällä olevat sukupolvet ja ettei uusilla sukupolvilla ole oikeutta elämään maapallolla. Näin ollen lapsen “hankkivan” aikuisen hiilipäästöksi lasketaan tämän lasten ja heidän jälkeläistensä yhteen laskettu hiilijalanjälki. Tämä on lähtökohtaisesti väärä ajattelutapa. Se ei ole tiedettä, vaan se on politiikkaa ja se on arvoja.

Oma motiivini ympäristönsuojeluun on paitsi viljelemisen ja varjelemisen tehtävä, myös ajatus siitä, mitä omille lapsilleni ja heidän lapsilleen täältä jää. Lasten kasvatus on arvokkain yhteiskunnallinen tehtävä. Kun näen suurperheen äidin tai isoäidin, mielessäni herää syvä kunnioitus. On täysin luonnonvastaista ja vinoutunutta ajatella, että kyseessä olisi ilmastorikollinen. Emme me omista maapalloa, se on meillä lainassa meidän lapsiltamme.

Koko Suomen väestö on niin pieni, että demografiallamme ei ole mitään globaalia merkitystä. Ainoa globaali merkityksemme voi olla siinä, pystymmekö tuottamaan ilmastoystävällisiä innovaatioita muulle maailmalle. Nimenomaan tähän meidän on panostettava, kuten myös kehitysyhteistyöhön, jolla voimme vaikuttaa kehittyvien maiden päästökehitykseen.

Romahtaneella syntyvyydellä on dramaattinen vaikutus elinolosuhteisiin täällä Suomessa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Matalan syntyvyyden aiheuttamat pitkäaikaiset haitat suomalaisen yhteiskunnan kestokyvylle myönnetään myös Rinteen hallituksen ohjelmassa. Hallituksen väestöpoliittiset tavoitteet ovat tästä huolimatta vähintäänkin epäselviä. Julkisuudessa olleisiin lapsikielteisiin näkökulmiin ei ole esitetty vastalauseita kuin vain yhden hallitusryhmän suunnalta.

Hallitusohjelmassa luvatusta lapsistrategian valmistelusta ei ole toistaiseksi kuulunut mitään. Patistan hallitusta etenemään ripeästi lapsistrategian parlamentaarisen valmistelun aloittamisessa ja antamaan kansalaisille selkeän viestin siitä, että jokainen syntyvä lapsi on äärimmäisen arvokas ja tervetullut yhteiskuntamme jäsen.

Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä lapsimyönteistä perhepolitiikkaa sekä tukea ja joustavuutta perheiden arkeen. Kaipaan valtionjohdolta selkeää jyrähdystä, jossa laitetaan stoppi lapsivihamieliselle viestinnälle. Ihmisarvo ja ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle syntyvälle lapselle täysimääräisesti.

Ylös