Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että hallitus ei pääse päättämillään toimenpiteillä julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023.

Sen sijaan Essayah ennakoi, että vuonna 2023 hallituksella on käsissään 3,7 miljardin alijäämä.

– Ilman kestävää taloutta ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi eduskunnassa, joka pui maratonkeskustelussaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensimmäistä budjettia.

Eduskunnassa tänään alkaneeseen ja koko viikon jatkuvaan ensi vuoden budjetin käsittelyyn toi lisämausteen valtiovarainministeriön eilen julkaisema talousennuste, jonka mukaan kasvu hiipuu lähivuosina alle prosenttiin.

Talouskasvun tyrehtymisen myötä myös hallituksen työllisyystavoite uhkaa karata ulottumattomiin.

Essayah arvioi, että hallitus ei pääse päättämillään toimenpiteillä julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023.

Sen sijaan Essayah ennakoi, että vuonna 2023 hallituksella on käsissään 3,7 miljardin alijäämä.

Essayah arvioi, että hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin.

– Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä, eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä.

Kristillisdemokraatit aikovat omassa vaihtoehtobudjetissaan Essayah’n mukaan esittää kotitalousvähennyksen säilyttämistä.

Essayah kertoi odottavansa hallitukselta vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä.

– Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei pitäisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkäntähtäimen kestävät ratkaisut, jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikommista, Essayah korosti.

Hän nosti esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävän lisäämisen, joka ei puhu vastuullisuuden puolesta.

Essayah piti sitä pikemminkin merkkinä hallituspuolueiden ahneudesta.

– Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa

Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät hänen mielestään ole kauaskantoista talouspolitiikkaa.

Essayah nosti puheessaan voimakkaasti esille kahdeksatta vuotta peräkkäin laskussa olleen syntyvyyden. Hän piti puheita lapsettomuudesta ympäristötekona ihmisarvon vastaisina.

Syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa hänen mukaansa valitettavan vähän.

– Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa, hän vaati.

Hallituksen lupaama vanhustenhoidon 0,7 hoitajamitoitus pitäisi vielä myös toteuttaa käytännössä. Essayah kuitenkin arvioi, että lupaukset jäivät vaalipaneeleihin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023.

Essayah uskookin, että vastuu vanhustenhuollon hoitajamitoituksesta siirtyy seuraavalle hallitukselle.

– Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt. Rahaa kyllä löytyy moneen muuhun, mutta ei vanhuksille asti, Essayah kritisoi.