– Seurakuntien kiinteistöverokohtelua on yhdenmukaistettava, Sari Essayah vaatii

15.10.2019 klo 15:50 Uutiset Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah`n mielestä seurakuntia tulisi kohdella nykyistä tasapuolisemmin kiinteistöveron soveltamisen osalta riippumatta seurakunnan hallinnollisesta muodosta.

– Kiinteistöverolain soveltaminen on aiheuttanut hämmennystä seurakuntakentällä. Koska yhdistysmuotoisten seurakuntien ja yleishyödyllisten uskonnollisten yhdyskuntien välinen ero on pitkälti vain hallintomuodossa, tulisi lain soveltamista yhdenmukaistaa ja kiinteistöverolain 13 a §:n soveltaminen laajentaa myös yhdyskuntiin, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan veronhuojennusta sovelletaan vain tuloverolain 22 pykälän mukaisiin yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Esimerkikkitapauksessa uskonnollisen yhdyskunnan seurakunta oli rekisteröity uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin, mutta se ei saanut kiinteistöverohuojennusta, koska tuloverolain ehtojen ei katsottu täyttyvän.

– Uskonnolliset yhdyskunnat ovat näin ollen huonommassa asemassa kuin rekisteröidyt yhdistykset kiinteistöveron maksamisen osalta. Ero yhteisömuotojen välillä on lähinnä lakitekninen, mikä johtuu KHO:n päätöksessäkin todetusta tuloverolain viittauksesta, Essayah kritisoi.

Essayah on jo esittänyt hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä kiinteistöverolain 13 pykälän soveltamisalan laajentamista yleishyödyllisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin.

– Ministerin vastaus jäi mielestäni aika pintapuoleiseksi, eikä siinä otettu kovin selkeästi kantaa esittämääni kysymykseen, Essayah toteaa

Valtiovarainministeri Mika Lintilä ei kuitenkaan antamassaan vastauksessaan ottanut suoraa kantaa kyseiseen ongelmaan tai mahdollisiin korjaustarpeisiin.

Esasyah’n mukaan ministerin vastauksessa todetaan kyllä, että ydinkysymys asiassa on se, onko kysymyksessä tarkoitetut uskonnolliset yhdyskunnat verotuksellisesti rinnastettava evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon vai yleishyödyllisiin yhdistyksiin. Raja ei ole selvä, koska uskonnonvapauslain näkökulmasta luonteeltaan uskonnollista toimintaa voidaan harjoittaa uskonnollisen yhdyskunnan lisäksi myös yhdistysmuotoisissa seurakunnissa.

Vastauksessa todetaan myös, ettei uskonnollisten seurakuntien verotusta ole asianmukaista tarkastella pistemäisesti vain yhden veromuodon osalta, vaan tarkastelun pitäisi perustua laajempaan kokonaistarkasteluun.

– Ministerin vastaus jäi mielestäni aika pintapuoleiseksi, eikä siinä otettu kovin selkeästi kantaa esittämääni kysymykseen, Essayah toteaakin.

Hänen mielestään asiassa olisi tarpeen tehdä samankaltaista tarkennusta kuin esimerkiksi rahankeräyslaissa tehtiin viime vuonna. Rahankeräyslaissa tehtiin huomattava parannus siinä, että eri seurakuntamuotoja kohdellaan yhdenmukaisemmin.

– Myös rahankeräyslain soveltaminen aiheutti vastaavasti ennen uudistusta hämmennystä seurakuntakentällä, Essayah muistuttaa.

Tilannetta hämmentää entisestään se, että uskonnollinen yhdyskunta on voinut säilyttää kiinteistönsä rekisteröidyssä yhdistyksessä, jolloin verovapaus on säilynyt, vaikka pelkkä rakennusten omistaminen tuskin on yleishyödyllistä toimintaa sinällään.

Toinen asiaan vaikuttava seikka on, että Suomessa on noin kuutisenkymmentä kuntaa, jotka ovat pidättäneet itsellään päätösvallan vapauttaa tai huojentaa kiinteistöveroa hakemuksesta.

Kiinteistöverolain 13 a §:n nojalla kunnanvaltuusto voi määrätä erillisen kiinteistöveroprosentin, jota sovelletaan yleishyödyllisen yhteisön omistamaan rakennukseen ja sen maapohjaan.

Erillisen veroprosentin soveltamisen edellytyksenä on, että kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.