Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanin mukaan keskustelu ilmastonmuutoksesta on karannut Suomessa käsistä.

– Mitä tapahtuu, jos työnnämme maatalouden ja metsäteollisuuden maihin, joiden ilmastotoimet ovat meitä paljon jäljessä, Östman kysyy.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman arvioi ajankohtaisia politiikan teemoja, kuten ilmastonmuutosta, maataloutta ja hallituksen budjettiesitystä tulevassa KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä.

Eduskunnassa viime viikkojen ajan keskutelussa ollut hallituksen budjettiesitys on Östmanin mukaan ainakin monenlaisia toiveita ja erilaisia kokeiluja täynnä.

Hän pitää keskeisimpänä kysymyksenä työllisyystavoitteen saavuttamista; se on edellytys sille, että hyvinvointivaltio ja peruspalvelut pystytään pitämään edes nykytasolla.

– Jos tässä ei onnistuta, tulevaisuusinvestoinnit muuttuvat tulevaksi velaksi, Östman sanoo.

Hän muistuttaa, että myös maailmantalouden suhdanteet eivät välttämättä pysy suotuisina ja brexit ja kauppasota lisäävät taantuman riskiä.

Hallituksen työllisyystavoitteet eivät siis saa myötätuulta suhdanteesta.

– Itse syön hyväksi havaitun ruokaympyrän mukaisesti eli syön suomalaisia perunoita ulkomailta tuodon riisin sijaan, syön lähellä tuotettua kotimaista lihaa, kalaa ja kasviksia.

Östman muistuttaa myös kohtaanto-ongelmista; Suomessa on monilla aloilla työvoimapulaa mutta edelleen jopa 400 000 työtöntä.

Hallituksella tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta se ei nouse pelkillä päätöksillä vaan tarvitaan toimia, jotka parantavat yrittäjien edellytyksiä ja myös kannustavaa työllisyyspolitiikkaa.

Östmanin mukaan yksi tärkeä kysymys on, koulutetaanko tällä hetkellä ihmisiä oikeisiin tehtäviin. Lisäksi perusturvajärjestelmä on täynnä kannustinloukkkuja, joten sosiaaliturvauudistus tarvitaan.

– Jokainen hallitus on muuttanut ja reformoinut tuen eri osia; nyt täytyy saada uusi kannustava perusturva aikaan, Östman muistuttaa KD:n vuonna 2015 lanseeraamasta mallista.

Kristillisdemokraatit ovat kritisoineet syksyn aikana, että Rinteen hallitus yrittää sekä lunastaa että ohittaa vaalilupauksensa hoitajamitoituksesta, jonka käytännön toteutus näyttää siirtyvän seuraavalle hallitukselle.

–  Hoivatakuu tarvitaan turvaamaan inhimillinen hoito. Erityisesti kotihoidon työntekijät ovat ylikuormittettuja ja harkitsevat alan vaihtoa. Se luo uhkan alan houkuttelevuudelle ja rekrytoinnille, siksi mitoitus on saatava nopeasti kuntoon, Östman sanoo.

Hän kommentoi myös maataloutta, jossa on takana kaksi huonoa satovuotta. Maatalouden velkaantumisaste suhteessa liikevaihtoon on 90 prosenttia, ja kriisivuosia voi olla edessäkin.

Edessä voi olla myös tukien leikkauksia, joihin pitäisi puuttua.

Östmanin mukaan keskustelu ilmastomuutoksesta on karannut käsistä Suomessa ja sitä tulisi tasapainottaa puhumalla ratkaisuista ja innovaatioista.

– Itse syön hyväksi havaitun ruokaympyrän mukaisesti eli syön suomalaisia perunoita ulkomailta tuodon riisin sijaan, syön lähellä tuotettua kotimaista lihaa, kalaa ja kasviksia.

– Mitä tapahtuu jos omilla päätöksillämme työnnämme maatalouden ja metsäteollisuuden maihin, joiden ilmastotoimet ja käytännöt ovat meitä paljon jäljessä, Östman kysyy.

Kuuntele Peter Östmanin koko KD-kompassi-haastattelu Radio Deillä lauantaina 19.10 klo 12.50.