”Perheen perustamista ei enää arvosteta, vaan keskitytään ennemmin muuhun” – Nuoret aikuiset arvioivat syntyvyyden romahtamista

23.10.2019 klo 08:40 Uutiset Merja Eräpolku

KD-Lehti kysyi kuudelta Kristillisdemokraattien toiminnassa mukana olevalta 21–36-vuotiaalta nuorelta aikuiselta miksi syntyvyys on romahtanut ja miten syntyvyyttä voitaisiin edistää.

1.
Mikä on mielestäsi tärkein syy siihen, että syntyvyys Suomessa on romahtanut nopeasti?

2.
Mikä mielestäsi olisi yhteiskunnalta tehokkain keino edistää syntyvyyttä?

Elina-Maarit Kinnunen, 22, odottaa esikoistaan, Iida Hovilla, 31, on sylissään vauvansa.

Elina-Maarit Kinnunen, 22, lähihoitaja, parisuhteessa, odottaa esikoistaan, Lahti

1.
Yhteisöllisyyden katoaminen, ei enää arvosteta perheen perustamista, vaan keskitytään ennemmin työntekoon ja harrastuksiin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus. Naisilla on isot paineet luoda uraa, eikä arvosteta äitiyttä. Epävakaat talousnäkymät, pätkätyöt, työttömyys. Myös tietty täydellisyyden tavoittelu on mennyt liian pitkälle: halutaan että elämän puitteet ovat erityisen hyvät, jolloin perheen perustaminen lykkäytyy myöhemmäksi ja kenties jää kokonaan vain haaveeksi. Yhteiskunnan lapsivihamieliset asenteet.

2.
Perheiden tukien tuntuvat korotukset, joustavuuden ja valinnanvapauden lisääminen työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Iida Hovi, 31, juniorityön vastaava, avioliitossa, 3kk lapsi, Lahti

1.
Passivoiva sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmä, joka mahdollistanut vastuuttoman ja häikäilemättömän itse- ja yksilökeskeisen sekä itseä kehittävän elämän. Koetaan, ettei tarvita  ”elääkseen” parisuhdetta tai perhettä, vaan voi keskittyä valtion mahdollistamiin oikeuksiin, yhteiskuntavelvollisuuksien sijaan. Voi olla ikuinen lapsi.

Toisaalta kaupungistumisen myötä elämisen kulut ovat korkeat ja lapsiperhe-elämä on taloudellisesti kituuttamista ja sen myötä kiireellä työhön palaamista perhekoon kasvattamisen sijaan.

2.
Tilanteen luominen, joka mahdollistaisi toisen vanhemman kotona lasten kanssa olemisen ja samaan aikaan kannustaisi toisen vanhemman työssä olemiseen.

Keinona esitän ns. Viron mallia, jossa tuetaan ja mahdollistetaan perhekoon kasvu perhetuilla ja samaan aikaan sosiaaliturvajärjestelmä pakottaa ahkeroimaan työssä.

On liikaa niitä tilanteita, joissa kumpikaan vanhempi ei käy töissä, ja toisaalta tilanteita, joissa molemmat vanhemmat joutuvat tekemään pitkää työpäivää ylläpitääkseen kalliit elämisen puitteet. Molemmissa tilanteissa useat perheet voivat huonosti joko vähäosaisuuden tai liian kiireisen perhe-elämän vuoksi. Keinona esitän ns. Viron mallia, jossa tuetaan ja mahdollistetaan perhekoon kasvu perhetuilla ja samaan aikaan sosiaaliturvajärjestelmä pakottaa ahkeroimaan työssä.

 

Jussi Mikkosella, 25, ei ole vielä lapsia.

Jussi Mikkonen, 25, nuorisonohjaaja, seurustelee, Varkaus

1.
Se johtuu epävarmuudesta. Ihmiset eivät halua kasvattaa lapsia epävarmoissa olosuhteissa, eritoten lama-ajalla itse lapsuutensa eläneet.

2.
Työllisyyden tukeminen.

 

Mikko Kiuttu-Cerell on kahden pienen isä.

Mikko Kiuttu-Cerell, 36, konttorinjohtaja, avioliitossa, kaksi pientä lasta, Espoo

1.
Yhteiskunnassa valloillaan oleva kulttuuri. Media löytää hyvin usein vain niitä negatiivisia asioita lapsiperheen arjesta, korostaa avioerojen määrää. Puhutaan jopa ilmastorasituksesta lasten kohdalla. Missä pikkulasten arvostus? Missä esillä ovat ne sankariäidit ja -isät, jotka kasvattavat upeita lapsia, joissa on tulevaisuus ja toivo. Ilman reipasta syntyvyyden kasvua Suomella ei ole edessään hyvä tulevaisuus, sillä maahanmuutto ei ole ratkaisu yhteiskuntamme pelastamiseen.

2.
Kaikkein paras päätös poliittisesti olisi rohkeasti seurata Viron esimerkkiä lapsiperheiden tukemisessa. Nostetaan reippaasti lapsilisiä ja tuplataan kolmannen lapsen lapsilisä, jolla kannustetaan monilapsisia perheitä. Lanseerataan 1000 euron vauvaraha, jota KD on esittänyt.

Toinen tärkeä päätös olisi lanseerata koko yhteiskunnan läpileikkaava kansallinen

Lapsiystävällinen Suomi-ohjelma, jolloin päätöksissä pitäisi ottaa huomioon aina lapsiasioiden vaikutusarvioinnit. Kaikkia keskeisiä talous-, asunto-, sosiaali- ja terveyspoliittisia päätöksiä pitäisi tarkastella syntyvyyden kasvun näkökulmasta.

 

Noora Knappin, 21, mielestä lastenhankintaan ei pitäisi painostaa, mutta perheitä on kuitenkin tuettava.

 

Noora Knapp, 21, yliopisto-opiskelija, seurustelee, Tampere

1.
Työstä, urasta ja opinnoista on tullut monille todella tärkeää. Moni haluaa panostaa uraansa aiempaa enempää.

2.
Pitäisi parantaa perheellisten taloudellista tilannetta esimerkiksi jonkinlaisen vauvarahan avulla. Perheitä olisi hyvä tukea kuitenkin myös muilla tavoilla, mutta toisaalta lasten hankintaan ei tulisi koskaan painostaa ketään yhteiskunnan tasolta.

 

Aki Ruotsala ja perheen kuopus.

Aki Ruotsala, 34, elinkeinovastaava, avioliitossa naisen kanssa, lapset 3v ja 5kk, Seinäjoki

1.
Syyt liittyvät esimerkiksi perherakenteiden rapautumiseen, kaupungistumiseen, lapsiperheköyhyyteen sekä työn, opiskelun ja perhe-elämän vaikeaan yhteensovittamiseen.

2.
Kaikkein tehokkain ja valtion talouden kannalta paras keino olisi mahdollistaa vapaaehtoinen perheverotus Ranskan, Saksan ja Espanjan tapaan. Perheverotus tarkoittaa sitä, että sen jälkeen, kun ihminen menee naimisiin tai virallistaa parisuhteensa, hänen tulonsa lasketaan verotuksessa puolison tulojen kanssa yhteen. Tämä lisäisi merkittävästi lapsiperheiden käytössä olevia tuloja antaen positiivisen, vakauttavan signaalin parisuhteiden pysyvyydelle ja perheiden perustamiselle.