Heini Röyskö pitää keskustelua syntyvyyden romahtamisesta ohuena – ”Pelkäsin pitkään raskautta”

30.10.2019 klo 14:23 Uutiset Kristiina Kunnas

– Biologinen äitiys pelotti minua. Tarvitsin pitkän terapian, ennen kuin olin valmis tulemaan äidiksi, kertoo Heini Röyskö. Hän muistuttaa, että syntyvyyden romahtamiseen on paljon syitä, joista osaa voitaisiin hyvinkin hoitaa.

Helsinkiläinen toimittaja Heini Röyskö on kokenut keskustelun syntyvyyden romahtamisesta kapeaksi.

– Siinä on keskitytty vain pariin teemaan, Röyskö toteaa.

Vapaaehtoinen lapsettomuuden valinta on joidenkin mielestä ympäristöteko. Sitoutumisen välttely sekä oikean kumppanin löytämisen problematiikka ovat nekin syntyvyyttä vähentäviä.

– Yhdeksi syyksi on myös sanottu talouden kysymykset, että ei olisi varaa lapseen. Olen kyllä törmännyt myös sellaiseen tutkimukseen, joka ei tätä tue.

Heini Röyskö väittää, että monilla joko on tai on ollut aivan muita syitä pitkittää tai siirtää perheen perustamista.

– Monella voi olla trauma, joka nousee oman perheen historiasta.

Heinin äiti on kärsinyt vakavasta, toistuvasta masennuksesta.

– Joskus nuorena tyttönä kuulin tulkinnan, että äidin sairaus olisi voinut johtua huonosti hoidetusta raskaudenjälkeisestä masennuksesta. En nuorena kyseenalaistanut tätä arviota.

– Tämä asia alkoi korostua omissa ajatuksissani. Raskaudesta tuli iso pelko – ei aktiivinen ja kokoaikainen, mutta iso kuitenkin.

Heini avioitui 24-vuotiaana miehensä kanssa.

– Alkuun lapsen saaminen ei ollut meille kummallekaan kovin aktiivinen asia. En missään tapauksessa halunnut biologiseksi äidiksi, sillä se pelotti minua. Pelkäsin, että jos itse sairastuisin, niin lapsellani olisi sairas äiti. Pelkäsin, että sama kuvio toistuisi.

Heinin ravisteli toisiin ajatuksiin yliopiston terveydenhuolto. Gynekologi otti hänet puhutteluun. Lääkäri kysyi, onko Heini tietoinen siitä, että hedelmällisyys laskee dramaattisesti jo 35-vuotiaana.

– Loukkaannuin aivan valtavasti. Mikä oikeus hänellä oli puuttua elämääni terveydenhuollon auktoriteetilla?

Loukkaannuin aivan valtavasti. Mikä oikeus hänellä oli puuttua elämääni terveydenhuollon auktoriteetilla?

– Mutta hän sysäsi minut omasta karsinastani pohtimaan. Ajattelen nyt, että se oli aivan loistava juttu.

Lääkärin sanat haastoivat Heinin miettimään, mitä sitten tapahtuu, jos hänen mielensä muuttuukin. Jos hän rupeaakin haluamaan äidiksi, mutta sitten onkin jo liian myöhäistä? Tajusin, ettei minusta tule koskaan biologista äitiä, ellen jotenkin käsittele omaa menneisyyttäni.

– Tämä oli avaintekijä prosessille, ja siitä olen hyvin kiitollinen.

Heini Röyskö jonotti vuoden terapiaan.

– Terapia kesti pari vuotta ja oli todella tärkeä matka. Kävin läpi äiti-suhdetta ja mahdollisuutta omaan äitiyteen. Sain kokea eräänlaisen ihmeen. Terapia lähti purkamaan nuoruuden harhaani ja pelkoani sairastumisesta.

Heini Röyskö on huomannut, että julkisuus antaa toisinaan helppoja ratkaisuja ja heppoisia selityksiä.

– Pohjalla voi olla monenlaisia pelkoja. Entä jos elämä hajoa, entä jos alkoholisoidun tai addiktoidun, entä jos lapsuudessani ollut paha siirtyy eteenpäin?

– Minäkin luulin, että avioliiton myötä aloitan aivan uuden vaiheen puhtaalta pöydältä. Mutta kyllä ne kaikki käsittelemättömät asiat sieltä tulevat esiin.

Heini kertoo, että hänellä muutokseen meni yhteensä kolme-neljä vuotta. Perheeseen syntyi lapsi. Kiitollisuus on suuri.

– Haluan suhtautua empatialla lapsen saamista siirtäviin. Nämä ovat kauhean kipeitä juttuja, ja pitäisi varoa nuorison syyllistämistä. Kolmikymppiset naiset ovat nyt tähtäimessä.

 

Kirjatrilogia saa kakkososan

Heini Röyskö kuvaa trilogiansa kakkososaa Paratiisin valoa kasvu- ja rakkausromaaniksi.

– Siinä kulkee omaelämäkerrallinen tarina ja samalla rakkaustarina isäni suvusta.

– Tämä oli huomattavasti ensimmäistä teosta rankempi kirjoittaa. Se oli oikeastaan odottamatonta, sillä Mustat ikkunat kuvasi äidin sairautta ja samaistumista masentuneen ihmisen kuolemankaipuuseen.

– En ollut aktiivisesti ajatellut näitä nuoruusvuosiani tuoreena vaimona – jouduin uuteen prosessiin itseni kanssa.

Paratiisin valon tapahtumat kulkevat vuodesta 1919 aina vuoteen 2005 saakka.

Heini Röyskö: Paratiisin valo. Ilmestyy 11.11.2019.