Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja Antero Laukkanen tuntee köyhyyden. – Olen köyhästä kodista, lastenkodin kasvatti ja konkurssin tehnyt yrittäjä, hän kertoi eduskunnan köyhyysseminaarissa.

Pienituloisia oli nousukauden huipulla vuonna 2017 Suomessa EU:n yhteisten köyhyysmittarien mukaan 652 000 henkilöä, vajaatyöllisiä  oli 410 000 ja vakava aineellinen puute koskettaa 154 000 henkilöä.

Myöskään kasautuneesta ja pitkittyneestä huono-osaisuudesta ei ole päästy eroon, sosiaali-ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jiri Sironen kertoo eduskunnan köyhyysseminaarissa.

Seminaaria isännöi kansanedustaja Antero Laukkanen, joka toimii eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtajana. Köyhyys on hänen mukaansa moniulotteinen, ja monimääritteinen käsite, johon sekoittuu sekä suhteellista ja absoluuttista köyhyyttä.

– Kansanedustajille tyypillistä, että innostumme, ja puhumme asioista vähän sinne päin, Laukkanen myöntää.

Siksi on tarpeen avata köyhyyttä myös numeroin ja faktoin.

– Ulosottomies on kahdesti ulosmitannut asuntoni. Se tunne, kun joku tulee kotiini ja kertoo, että kaikki mitä minä olen rahoillani hankkinut, kuuluukin nyt hänelle

Laukkanen on kuitenkin tuntenut köyhyyden omissa nahoissaan.

– Olen köyhästä kodista, lastenkodin kasvatti, hän aloittaa.

1980-luvulla sarjayrittäjänä toiminut Laukkanen koki 1990-luvun laman raskaasti; kolme hänen viidestä yrityksestään meni konkurssiin ja Laukkanen joutui ulosoton piiriin.

– Ulosottomies on kahdesti ulosmitannut asuntoni. Se tunne, kun joku tulee kotiini ja kertoo, että kaikki mitä minä olen rahoillani hankkinut, kuuluukin nyt hänelle, Laukkanen sanoo.

Laukkanen pääsi aikanaan velkajärjestelyyn, joka päättyi 2004.

Köyhyysteema on kuljettanut Laukkasta myös päätöksenteossa. Kun Laukkanen ensimmäistä kertaa tuli eduskuntaan avustajaksi vuonna 1997, ensimmäisenä käsittelyvuorossa oli yksityishenkilöiden velkajärjestelylain tarkentaminen. Tuolloin hän pääsi verekseltään korjaamaan ministerinä toimineen Eva Biaudet’n käsityksiä asiasta.

– Köyhyyttä on Suomessa ollut aina. Suhtautuminen siihen muuttuu, toimenpiteet harvoin. Aika näyttää, miten tämä hallitus seuraavan neljän vuoden aikana selviytyy haasteesta.

– Suomesta puuttuu yhtenäinen köyhyyden torjuntaohjelma, siksi emme todennäköisesti pääse eteenpäin pelkällä tilkkutäkki-toimenpiteillä, Antero Laukkanen muistuttaa.

Tärkeimpänä köyhyystoimena hän pitää sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.