Kasautuneesta ja pitkittyneestä huono-osaisuudesta ei ole Suomessa päästy eroon

27.11.2019 klo 14:58 Politiikka Samuli Rissanen

Hallitusohjelmaa arvioineet sosiaaliturvan ja köyhyyden asiantuntijat kiittävät Rinteen hallituksen perusturvaan tekemiä parannuksia. Suomi ei kuitenkaan pääse Eurooppa2020-strategian köyhyystavoitteisiin.

Nykyinen hallitusohjelma on tuomassa perusturvan varassa kitkuttavien elämään helpotusta, mutta korjausliikkeellä oikeastaan vain paikataan edellisen hallituksen leikkaus-ja indeksijäädytyspolitiikkaa.

–  Verrattuna edelliseen hallituskauteen: Työttömän perusturvassa palataan tasolle ennen leikkauksia. Eläkeläiset on yksi suurimpia voittajia, kun takuueläke nousee noin 10 prosentilla, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola arvioi hallitusohjelman vaikutuksia perusturvaan.

Suurin korotus on tulossa sairauspäivärahaa nauttiville; etuus on noussut peräti 17 prosenttia edellisen hallituskauden alusta eli vuodesta 2015 lähtien.

Tehdyt lisäykset ovat muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa. Työttömyysturvaan on luvassa 10-30 euron korotus, SV-päivärahan perusturvaan 20 euron korotus ja pienimpiin eläkkeisiin 50 euron korotus kuukaudessa.

Hallitusohjelmasta on tehty myös vaikutusarvioita. Niiden mukaan pienituloisten tulot paranevat.

– Köyhyyteen vaikuttavat myös esimerkiksi kotitalouksien terveysmenot, Tervola muistuttaa.

Hallitus on varannut 45 miljoonaa asiakasmaksulain muutoksiin.

Laajempi kokonaisuus on sotu-uudistus, joka tehdään kahden seuraavan eduskuntakauden aikana. Siihen ei siis ole tulossa muutoksia vähään aikaan.

Perusturvan varassa kitkuttaville pienilläkin korotuksilla on selkeä helpottava vakutus

– Hallituksella on uudistukselle kunnianhimoiset tavoitteet, jotka on raamitettu niin, että perusturvan tasoa ei heikennetä. Se sitoo uudistusta, Tervola arvioi.

Jaana Saikkonen EAPN-Fin järjestöstä puolestaan arvioi, että vaikka käytännössä korotukset jäävät euromääräisesti pieniksi, perusturvan varassa eläville pienilläkin korotuksilla on selkeä helpottava vakutus.

Lähinnä hallitus kuitenkin paikkaa edellisen hallituksen sosiaaliturvaan tekemiä leikkauksia.

Ennen Sipilän hallituskauden alkua keväällä 2015 työttömän perusturva kattoi 74 prosenttia menoista, hallituskauden jälkeen enää 64 prosenttia, ja aktiivimallilla vähennettynä vain 58 prosenttia.

Sosiaalialan kentän mielestä aktiivimallin leikkurin purkaminen onkin tärkeä lupaus ja työvoimapalveluita pitäisi kehittää henkilökohtaisempaan ja yksilöllisempään suuntaan.

Tukien katkaisut tai tukipäätösten jumit saattavat aiheuttaa vaikeita tilanteita.

– Jo yhden kuukauden katko etuuksien maksussa sekoittaa talouden, jossa ei ole yhtään jouston varaa, Saikkonen muistuttaa.

Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen esitteli puolestaan tuoretta sosiaalibarometria.

Barometristä selviää, mitä palveluista vastaavat johtajat kuntien sosiaali- ja terveystoimessa sekä paikallistason Kelan ja TE-palveluissa ajattelevat oman toimialansa ja ihmisten hyvinvoinnin kehityksestä.

Viime vuosina arvioita on lisäksi kysytty sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan etuuskäsittelyn työntekijöiltä.

Tuoreen barometrin mukaan perusturvaa on kehitettävä ja kohtuuhintainen asuminen on turvattava. Erityisesti kasvukeskuksiin tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

– Työvoimapalveluja tulisi kehittää yksilöllisemmiksi. Väki on tyytyväinen, että aktiivimallin leikkuri puretaan, Järvinen kertoo.

Suomi ei ole saavuttamassa pitkäaikaista EU:n strategista Eurooppa 2020-köyhyyden vähentämistavoitetta. Sen seuranta päättyy ensi vuonna.

Köyhyystavoite on Suomessa 150 000 ja koko EU:n alueella 20 miljoonaa henkilöä.

Sosiaali-ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jiri Sironen kertoo, että, talouskriisi on vaikeuttanut Euroopan ja Suomen köyhyystavoitteiden saavuttamista.

Suomen kohdalla kehitys ollut lisäksi varsin tempoilevaa: Kataisen hallitus nosti perusturvaa, Sipilän hallitus leikkasi työttömyysturvaa ja viimeisimpien köyhyystilastojen mukaan ollaan kasvussa.

Eurooppalaiset mittarit köyhyysriskille ovat pienituloisuus, vajaatyöllisyys sekä vakava aineellinen puute.

Suomessa oli vuonna 2017 pienituloisia 652 000, vajaatyöllisiä 410 000 ja vakavaa aineellista puutetta koki 154 000 henkilöä.

– Kasautuneesta ja pitkittyneestä huono-osaisuudesta ei ole päästy eroon, Sironen summaa.