– Vientiteollisuuden lakko aiheuttaa ainakin 400 miljoonan euron tappiot sekä valtavan mainehaitan, Teknologiateollisuuden johto muistuttaa.

Teknologiateollisuus ei pidä vakan alla huoltaan Suomen taloustilanteesta.

– Pitää muistaa, että maailmankaupan kasvu ollut pysähdyksissä jo puolitoista vuotta. Lisäksi Suomen kustannuskilpailukyky on edelleen jäljessä euroaleutta ja kauppakumppanimaita.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, työmarkkinajohtaja Minna Helle sekä kasvun ja osaamisen johtaja Laura Juvonen vierailivat Kristillisdemokraattisessa eduskuntaryhmässä juuri ennen vientiteollisuuden lakon alkamista. Lakot alkoivat maanantaina.

Teknologiateollisuuden viesti oli selkeä. Talous on menossa kohden synkkiä näkymiä – ja toisaalta Suomi tarvitsee nopeasti lisää osaajia.

– Kun meillä on huomattavasti vähenevä tilausmäärä verrattuna edelliseen kvartaaliin, on syytä olla erittäin huolissaan.

Kun meillä on huomattavasti vähenevä tilausmäärä verrattuna edelliseen kvartaaliin, on syytä olla erittäin huolissaan.

– Ihmisten on vaikea tajuta, miksi ollaan varuillaan, kun samaan aikaan näkyy kasvua, huomauttaa toimitusjohtaja Hirvola.

Teknologiateollisuus edustaa Suomen suurinta elinkeinoa, sillä se pitää hallussaan puolta Suomen viennistä.

Teknologiateollisuus edustaa Suomen suurinta elinkeinoa, sillä se pitää hallussaan puolta Suomen viennistä.

– Teknologiateollisuus työllistää 320 000 ihmistä suoraan, ja välilliset vaikutuksen mukaan lukien lähes 700 000. Eli se on noin yksi kolmasosa kaikista Suomen työllisistä, Hirvola listaa.

Kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus vastaavat yhteensä 43% kaikista työpaikoista.

– Investoinnit teknologiateollisuudessa ovat vuosittain noin viisi miljardia euroa. Kuitenkin innovaatiopanostukset ovat puolittuneet vuodesta 2008, hän murehtii.

Koko Suomen vientiteollisuus on tuo verotuloja noin 28 miljardia euroa.

– Suomen kasvu ja viennin menestys kulkevat täysin käsi kädessä, Hirvola muistuttaa.

Teknologiateollisuuden pessimismi perustuu faktaan, joka tuli esiin syksyn kyselyssä. Kysymys kuului: ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen?”

– Tarjouspyyntöjen väheneminen oli raju. Yhtä matalalla ollaan Suomessa oltu taloustaantuman pohjalla vuonna 2012, Hirvola kertoo.

Maanantaiaamuna alkaneet lakot iskevät jo muutenkin huononevaan tilanteeseen kuin moukari.

– Arvio on, että tuotannon menetyksiä tulee 400 miljoonaa euroa, listaa työmarkkinajohtaja Minna Helle.

– Lisäksi tulevat mainehaitat. Ulkomaalaiset asiakkaat huonosti ymmärtävät, että tuotanto seisoo, Helle jatkaa.

Helteen mukaan työmarkkinat ovat nyt melkoisessa kriiisissä.

– Kikytunnit hiertävät, se on vaikea kysymys neuvottelupöydässä. Työntekijät vaativat nyt kikyn purkamista. Eli se syy, jolla kustannuskilpailukykyä on saatu parannettua, halutaan nyt poistaa.

– Tavoitteenamme on saada päänavaus työmarkkinoille mahdollisimman pian, Helle toteaa.

– Mutta muihin kuin vastuullisiin sopimuksiin emme voi mennä. Puolustamme kilpailukykyä ja työpaikkoja. Tarvitsemme kustannusraamin, joka menee vientiteollisuuden mukaan – ja se on sovitettava Suomen vientiyritysten kantokykyyn.

Helle toimi aiemmin valtakunnansovittelijana.

– Toivon, että viimeistään Postigaten jälkeen kaikki ymmärtävät, että työmarkkinapolitiikka ja politiikka on pidettävä erillään, hän sanoo.

Teknologiateollisuuden johto huomauttaa, että työllisyyttä edistävien toimien valmistelu eteni Rinteen hallituksen aikana hitaasti.

– Työllisyyden paranemisen kannalta tärkein asia on työmarkkinaratkaisujen maltillisuus, Helle vielä lisää.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä halusi kuulla, mikä on Teknologiateollisuuden johdon käsitys tulevaisuuden kannalta parhaista satsauksista.

– Meidän kannattaa satsata osaamisalueisiimme: digitalisaatioon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Tekoälyssä olemme toisella sijalla heti Yhdysvaltojen jälkeen. On huolehdittava siitä, että pysymme kärjessä tässä, Hirvola huomauttaa.

Koulutuksen ja osaamisen johtaja Laura Juvonen toi esiin huolen siitä, että osaajia uupuu jo nyt paljon.

– On panostettava tutkimus-innovaatio-kehitykseen, Juvonen sanoo.

– Osaajista on kova pula. Joka vuosi tarvitaan kymmeniätuhansia näille aloille.

Osaajista on kova pula. Joka vuosi tarvitaan kymmeniätuhansia näille aloille.

Juvonen kertoo, että Teknologiateollisuudessa 60%:n pitäisi olla korkeakoulutettuja.

– Heidän osuutensa kasvaa voimakkaasti, ja siksi työmarkkinoilla on jo nyt kohtaanto-ongelma.

– On satsattava osaamiseen ja koulutusmäärien lisäämiseen, myös ammatillisen koulutuksen pitää olla kunnossa.

Uusimaa työllistää 50% uusista diplomi-insinööreistä, eli alueellinen eriarvoisuus näkyy myös.

– Kansainvälisten opiskelijoiden määriä on pystyttävä lisäämään, ja heidät olisi saatava pysymään Suomessa. Tarvitsemme myös täydennys- ja muuntokoulutuksia.

Juvonen huomauttaa, että tarvittaisiin myös tiiviimpi ja järjestelmällisempi yhteistyö sekä kumppanuusmallit korkeakoulujen ja yritysten kesken.

– Tekniikan alalla on nyt liian vähän aloituspaikkoja, hän toteaa.

Teknologiateollisuus

elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää alan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä

Viiden toimialan kokonaisuus:

• elektroniikka- ja sähköteollisuus

• metallien jalostus

• kone- ja metallistuoteteollisuus

• tietotekniikka-ala

• suunnittelu ja konsultointi