– Ensin kristinusko ja sitten uskonpuhdistuksen aika toivat meille lukutaidon, koulutuksen ja sivistyksen. Se oli alkuräjähdys meidän historiassamme, muistuttaa Ajatushautomo Kompassin toiminnanjohtaja Tapio Luoma-aho.

State of Europe -seminaari marraskuun lopulla halusi lisätä tietoisuutta Euroopan kristillisistä juurista. Seminaari oli nimetty dramaattisesti Europe on the Edge eli Eurooppa kuilun reunalla. Ajatushautomo Kompassi oli seminaarin järjestäjiä.

– Moni on huolissaan Euroopan tilanteesta, Ajatushautomo Kompassin toiminnanjohtaja Tapio Luoma-aho myöntää.

– Ei vain brexitin eli Britannian lähdön vuoksi, vaan muutenkin. Institutionaalinen kehitys ei ole ainoa huolenaihe, vaan arvot ja yhtenäisyys. Mihin uskomme, mitä tavoittelemme? Isompi kysymys on se, haluammeko pitää perusasioista kiinni, kuten totuudesta ja ihmisarvosta, Luoma-aho pohtii.

Isompi kysymys on se, haluammeko pitää perusasioista kiinni, kuten totuudesta ja ihmisarvosta

Toiminnanjohtaja miettii, että nyky-yhteiskunnan ja sivilisaation muovautuminen alkoi 1 500 vuotta sitten.

– Kaikki rakentuu ja on hedelmää näistä menneistä asioista. Uskonpuhdistuksen aika toi Raamatun kaikkien saataville.

– Kun lukutaito ja sivistys ja koulutus tulivat, ne vaikuttivat kaikkeen. Se oli alkuräjähdys meidän historiassamme, Luoma-aho muistuttaa. Hän on Merja Eräpolun haastattelussa KD-Kompassissa. Ohjelma kuultiin Radio Deissä, mutta sen voi jälkikuunnella kokonaisuudessaan täältä.

Luoma-aho pohtii ohjelmassa myös sitä, miksi jotkin maat tai maanosat menestyvät, jotkin toiset eivät.

– On kilpailevia selitysmalleja. Yksi on maantieteellinen, etli että yhteiskunnat kehittyvät hyvin siellä, missä on sopiva lämpötila eikä liikaa tarttuvia tauteja, muttei kuitenkaan liian helppoa. On myös ajatuksia, että instituutiot kehittyvät siellä, missä ihmiset joutuvat olemaan keskenään, esimerkiksi saaressa. Isossa-Britanniassa ei päästy pakoon toisiaan, ja siellä kehittyi moderni oikeusvaltio.

– Nämä ovat mielenkiintoisia ajtuksia, eikä niitä voi kieltää. Mutta yksi teoria on melko suosittu. Instituutionaalinen teoria on se, että ihmiset voivat hyvin ja talous kukoistaa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa on demokratia, oikeusvaltio, hyvät instituutiot ja ihmisarvo. Sellaisessa yhteiskunnassa on hyvinvointia ja kehitystä.

Luoma-aho miettii, että tällaisissa malleissa ”missataan” pääajatus.

– Kristinuskon vaikutus Euroopassa on keskeinen. Mistä esimerkiksi ihmisarvo tulee? Jeesus opetti vaikkapa Laupiaan samarialaisen tarinassa, että jokaisella on ihmisarvo. Tarvitaan myyttejä ja tarinoita ihmiskuntien taustalle – mutta käytännössä se on usein ollut yksi ihminen tai pieni porukka, jotka ovat vieneet ihmiskuntaa eteenpäin.

Luoma-aho pohtii haastattelussa myös sitä, mitä tapahtuu, kun kristinuskoa pyritään häivyttämään yhteiskunnastamme.

Jeesus laittoi itsensä likoon, ja suostui siihen elämään. Voisinko minäkin laittaa omassa elämässäni itseni samalla lailla likoon?

– Yhteisillä perinteillä on merkitystä. Olemme unohtaneet, mistä meidän arvomme tulevat. On huolestuttavaa, että ne unohdetaan.

Haastattelu tehtiin joulun alla. Luoma-aholla on tärkeä viesti joulun aikaa viettävälle kristikunnalle.

– Jos uskomme, että Jumala tuli ihmiseksi, pitäisi meidänkin tulla. Jeesus laittoi itsensä likoon, ja suostui siihen elämään. Voisinko minäkin laittaa omassa elämässäni itseni samalla lailla likoon? Sellaista rohkeutta meillä pitäisi olla.

 

Ajatushautomo Kompassi

Lue Ajatushautomo Kompassista lisää täältä