Onko konservatiivinen populismi kaapannut kristillisyyden, pohtii professori Evert Van de Poll

27.12.2019 klo 10:04 Elämäntapa Merja Eräpolku

– Nämä ihmiset ovat eräänlainen testi kristinuskolle. He kokevat puolustavansa kristillistä kulttuuriperintöä, mutta he eivät puolusta kristillistä uskoa, professori Evert Van de Poll sanoo.

– Yleensä heidän identiteettinsä ei ole niinkään eurooppalainen vaan kansallinen.

Populististen ja nationalististen liikkeiden kannattajat kuuluvat usein kirkkoon, mutta eivät kuitenkaan ole aktiivisia seurakuntalaisia, vaan elämäntavoiltaan hyvinkin maallistuneita. Tosin huoli islamin vaikutuksen kasvusta on saanut myös aktiivikristittyjä kannattamaan maahanmuuttovastaisia puolueita.

Van de Poll’n mukaan tyypillisesti eurooppalaisten kirkkojen piispat ja muut hengelliset johtajat varoittelevat populismin vaaroista.

– He korostavat lähimmäisenrakkauden, muukalaisista huolehtimisen ja uskonnonvapauden tärkeyttä sekä sitä että meidän pitää pystyä toimimaan vuorovaikutuksessa kaikkien ryhmien kanssa. Usein he ovat myös Eurooppa-myönteisiä.

– Populistisia puolueita äänestävät kristityt eivät yhdy kirkollisten johtajiensa näkemyksiin. Heille tärkeää on, että nämä puolueet kertovat puolustavansa kristillistä kulttuuria ja perinteitä, mikä onkin tärkeä osa niiden viestintää.

Kirkolliset johtajat eivät mielellään ota esiin tätä erimielisyyttä. Seurakunnissa pelätään keskustella näistä aiheista niiden arkaluontoisuuden ja kiistanalaisuuden vuoksi.

– Kirkoissa puhumme jokaisen ihmisen arvosta Jumalan luomana. Olemme kuitenkin unohtaneet opettaa raamatullista näkemystä kansojen arvosta ja niiden merkityksestä, elämästä kansana.

Populististen puolueiden nostama kristillisten perinteiden puolustaminen tarjoaa mahdollisuuden kertoa kristillisen uskon sisällöstä ja seurakuntien toiminnasta näille ihmisille.

– Kuunnelkaa ihmisten pelkoja ja heidän huolenaiheitaan. On tärkeää vastata niihin ja saada heitä mukaan seurakuntiin.

– Meille tarjoutuu näin mahdollisuus kertoa asioista, joiden puolesta kirkko toimii, Van de Poll rohkaisee seurakuntien opettajia.

Kirkoissa puhumme jokaisen ihmisen arvosta Jumalan luomana. Olemme unohtaneet opettaa raamatullista näkemystä kansojen arvosta ja niiden merkityksestä, elämästä kansana.

Professori muistuttaa, että monet populistipuolueiden johtajat eivät etenkään Länsi-Euroopassa ole aktiivisia kristittyjä, vaan päinvastoin elämänvalinnoiltaan arvoliberaaleja.

– Mutta he puolustavat Euroopan kristillisiä juuria ja kulttuuriperintöä, esimerkiksi Notre Damen uudelleenrakentamista. Heille kristillisyys toimii ennen kaikkea puolustuslinjana muslimeja vastaan.

Tosin selkeä ero on nähtävissä läntisen ja itäisen Euroopan välillä. Esimerkiksi Puolan ja Unkarin pääministerit ovat korostaneet olevansa vakaumuksellisia kristittyjä.

Oikeistopopulistiset isänmaallisuutta korostavat puolueet ovat valtapuolueina monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Puolassa, Slovakiassa, Kroatiassa, Unkarissa ja Ukrainassa.

Ne vastustavat liberaaleja moraaliarvoja, joita lännessä usein kutsutaan ”eurooppalaisiksi arvoiksi”. Niiden yksi keskeinen tavoite on myös torjua muslimimaahanmuuttajat. Jotkut näistä maista ovat sisällyttäneet kristilliset juuret tai esimerkiksi heteroavioliiton perustuslakiinsa.

 

Ylös