Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että politiikan vuosi 2019 oli kaksien vaalien ja kolmen hallituksen rytäkkä, jossa tulevaisuuden Suomi jäi kuitenkin rakentamatta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi blogikirjoituksessan kriittiseen sävyyn mennyttä vuotta, joka sisälsi kahdet vaalit ja jonka aikana istui kolme eri hallitusta. Siinä sivussa hoidettiin EU-puheenjohtajuuskausi.

– Kokonaan eri asia, onko tässä rytäkässä sitten rakennettu tulevaisuuden Suomea, joka on valmis 2020-luvun haasteisiin, Essayah sivaltaa.

Työllisyys, julkisen talouden tasapaino, sote, maahanmuutto, väestö- ja aluepolitiikka, ilmastopolitiikka, maa- ja biotalous; kaikki odottavat kauas katsovia ratkaisuja, mutta näitä ulostuloja emme kuule, Essayah kritisoi.

Sen sijaan media uutisoi ministereiden haparoivia pohdintoja palomiesten sukupuolineutraalista nimikkeestä ja poliisin asuun soveltuvasta muslimihunnusta.

– Varmuutta ei toisaalta puutu, kun opposition käsketään hävetä ulkoministerin toiminnasta ja turvallisuushuolesta nousevaa välikysymystään, Essayah kirjoittaa.

Edellisen hallituksen ennenaikainen kaataminen ja nykyisen hallituksen tuolileikit ovat Essayah’n mielestä kuvaavia esimerkkejä nykyajan pelin politiikasta

Hänen mukaansa hallituspolitiikasta tuntuu tulleen sarja peliliikkeitä, joilla pyritään nostamaan omaa profiilia ja maksimoimaan valtaa ilman kykyä ratkaista polttavia ongelmia.

Edellisen hallituksen ennenaikainen kaataminen ja nykyisen hallituksen tuolileikit ovat Essayah’n mielestä kuvaavia esimerkkejä nykyajan pelin politiikasta.

Toisaalta kunnianhimoa ilmastopolitiikassa osoitetaan nostamalla ensimmäiseksi päästöystävällisimmän parafiinisen dieselin hintaa, ja kiilaamalla liikkumisen ja asumisen kustannuksia ylöspäin.

– Hallituspuolueiden kuntapoliitikot puolestaan pitävät huolen siitä, että julkisissa hankinnoissa kotimaisen maidon ja lihan käyttö ajetaan alas, jotta tilalle saadaan ulkomailta tuodut soijat ja bataatit.

Viime vuonna politiikan lisäksi yleinen keskusteluilmapiirikin vaikutti Essayah’n mukaan nyrjähtäneeltä. Tuskin oli toivuttu valtakunnansyyttäjän päätöksestä aloittaa rikostutkinta teologisesta synti-keskustelusta, kun apulaisoikeusasiamies jo näki ”kirkkotilan lähtökohtaisesti ongelmalliseksi” koulujen joulujuhlalle.

– Paniikki levisi uusista linjauksista. Yksi näyttelijä ryhtyi jo aktiiviseen katumiseen etukäteen, kunnes poliisi päätti, ettei aloita tutkintaa vanhoista mauttomista tv-ohjelmista.

– Hätäisimmät rehtorit peruivat joulujuhlia, osa vei piltit ulos pakkaseen ja yksi käski varmuuden vuoksi istumaan jouluvirren viimeisen säkeistön. Potilaita piristämään tullut joululaulukuoro häädettiin sairaalasta uskontojen tasa-arvon nimissä. Joku kyselikin tapahtumavyöryssä, onko Suomi tullut hulluksi, Essayah kertaa vuoden 2019 tapahtumia.

Uskonnon- ja sananvapauskohut kertovat hänen mielestään ajasta, jossa niin sanotun ”suvaitsevaiston” näkemysten vahvistamiseksi muiden perusvapaudet kaventuvat. Helposti antaudutaan yleisen mielipiteen edessä, ja pelätään leimautumista.

– Tämä syö vähitellen perusvapaudet, ja mielipiteiden moninaisuuden ja kirjon. Liu’umme yhden totuuden yhteiskunnaksi, Essayah suree.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja antaa myös kiitosta presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheesta, jossa tämä nosti esiin vihan kulttuurin ja vaati sille loppua.

– ’Me pystymme parempaan’ kannustus on meille kaikille keskustelukulttuurin tervehdyttämiseksi, Essayah arvioi Niinistön puhetta Twitter-tilillään.

– Olisikohan tässä kehityksessä syytä painaa jarruja, ja puolustaa rohkeasti arvojamme ja kulttuuriperintöämme. Siinä on uuden vuoden lupausta, joka kantaa, hän lisää.