Millä perusteella Suomi on päättänyt liittyä EU:n ja Iranin välisen kaupan maksujärjestelmään, Peter Östman kysyy

7.1.2020 klo 08:07 Politiikka Samuli Rissanen

Suomi on viiden muun maan ohella päättänyt liittyä EU:n ja Iranin välisen kaupan maksujärjestelmään Instexiin, jonka avulla on tarkoitus kiertää USA:n Irania vastaan asettamia talouspakotteita.

Britannia, Ranska ja Saksa perustivat Instex-Järjestelmän Yhdysvaltain vetäydyttyä yksipuolisella päätöksellä Iranin ydinasesopimuksesta vuonna 2018.

Suomikin on päättänyt liittyä maksujärjestelmään. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman suhtautuu kriittisesti asiaan.

Iranin nykyhallinnon retoriikka on usein ollut hyvin sotaisaa naapurimaita sekä esimerkiksi Israelia kohtaan

Hän muistuttaa, että Iranin nykyhallinnon retoriikka on usein ollut hyvin sotaisaa naapurimaita sekä esimerkiksi Israelia kohtaan.

– Ydinohjelman lisäksi Yhdysvaltoja ja sen Lähi-idän alueen liittolaisia on huolestuttanut Iranin antama tuki terroristijärjestöiksi luokittelemilleen tahoille sekä ballististen ohjusten kehittäminen, Östman sanoo.

Samanaikaisesti viime viikkoina maassa on ollut hyvin laajoja nykyhallinnon vastaisia mielenosoituksia, joita on tukahdutettu väkivalloin. Amnestyn mukaan mielenosoituksissa on kuollut 161 mielenosoittajaa ja yli tuhat on pidätetty. Myös internetiin pääsyä on maassa rajoitettu tehokkaasti.

Julkilausuman mukaan kuuden uuden jäsenen liittyminen on selkeä osoitus jatkuvasta sitoutumisesta ydinasesopimukseen (Joint Comprehensive Plan of Action). Julkilausumassa vaadittiin myös Irania kunnioittamaan sopimuksen sitoumuksia.

– Valitettavasti Iran on kuitenkin jo omilla toimillaan aloittanut vuoden 2015 ydinasesopimuksest irtautumisen, muun muassa rikastamalla uraania yli sopimuksessa sovitun määrän, Östman huomauttaa.

Esimerkiksi kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on kertonut raportissaan 11.11.2019 havainnoista uraanipartikkeleista paikassa, jota Iran ei ole raportoinut järjestölle.

Yksittäisten diplomaattilähteiden mukaan Iran tuottaa rikastettua uraania nyt jopa yli 100 kg kuukaudessa ja kykenee nostamaan tuotantoa vielä tästäkin.

Kaikkiaan Iran on rikkonut sopimusta jo neljässä kohdassa. Östman pitää asiaa periaatteellisesti niin merkittävänä, että on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

– Millä perusteilla Suomi on päättänyt liittyä Instex-järjestelmään ja mikä on Suomen ulkopoliittinen linja suhteessa Iranin mielenosoituksiin ja niiden väkivaltaiseen tukahduttamiseen, hän kysyy.