Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on esittänyt hallitukselle, että vanhemmuudesta palkittaisiin eläkekertymällä.

Niin sanottua huoltajakertymää saisi niin kauan, kun lapsi on oikeutettu lapsilisään, vaikka vanhemmat olisivat palkkatyössä. Yksinhuoltaja voisi tienata toisenkin vanhemman eläkekertymän itselleen.

– Lasten kasvatus on niin tärkeää työtä, että yhteiskunnan tulisi palkita siitä yhä enenevässä määrin, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Hän on pyytänyt hallitusta selvittämään, voisiko lapsen kasvatuksesta lisäpalkita lapsia hoitavien vanhempien eläkekertymässä.

Niin sanottu huoltajakertymä olisi osa lasta huoltavan vanhemman tai muun huoltajan eläkekertymää. Sitä maksettaisiin ajalta, jolloin lapsesta maksetaan lapsilisää vanhempainraha- ja kotihoidontukikautta lukuun ottamatta.

– Jos toinen vanhemmista on esimerkiksi yksinhuoltaja, hän voisi tienata toisenkin vanhemman huoltajakertymän itselleen, Essayah kertoo.

Huoltajakertymää maksettaisiin myös adoptio- ja sijaislapsista.

Huoltajakertymän laskennallinen palkkio muodostuisi lastenhoitoalan työehtosopimuksen mukaisesta minimituntipalkasta.

Alunperin ajatus huoltajakertymästä syntyi KD Nuorissa, jotka jättivät aiheesta puoluekokousaloitteen viime elokuussa pidetyssä kristillisdemokraattien puoluekokouksessa Oulussa.

Vastaavia ja varsin radikaaleja perhepoliittisia linjauksia on tehty ympäri Eurooppaa

Essayah muistuttaa, että vastaavia ja varsin radikaaleja perhepoliittisia linjauksia on tehty ympäri Eurooppaa.

Koska lasten saanti ei ole samalla tavalla itsestäänselvyys kuin aikaisemmin, on löydettävä uusia kannustimia, jotta jokainen voisi toteuttaa lapsihaaveensa.

On maita, jotka myöntävät verovapauden kolmannen lapsen syntymän jälkeen. Virossa puolestaan kolmilapsinen perhe kerää Suomea reilusti muhkeammat lapsilisät, vaikka yleinen palkka- ja kustannustaso on siellä muutoin merkittävästi pienempi.

– Huoltajakertymä on niin ikään uudentyyppinen aloite, jota kannattaisi lähteä miettimään, viimeistään seuraavan eläkeuudistuksen yhteydessä, Essayah kertoo.

Hallituksen vastauksessa tuleva eläkeuudistus on otettu niin ikään esille.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen toteaa Essayahille vastauksessaan, että palkattomien aikojen eläkekarttuman tarkoituksena on lähtökohtaisesti korvata sitä eläkekarttumaa, joka työntekijällä on jäänyt saamatta ansiotulojen puuttumisen vuoksi.

Sen sijaan huoltajakertymään olisi oikeus samalta ajalta, jolta henkilölle karttuu eläkettä kokopäivätyön perusteella.

– Kyllä, tämän aloitteen ideana on nimenomaan se, että myös vanhemmuudesta palkitaan eläkertymässä eikä vain työurasta, Essayah vahvistaa.

Kyse on samankaltaisesta positiivisesta signaalista lapsiperheille kuin muissakin lapsiluvun kasvattamiseen tähtäävissä kristillisdemokraattien porkkanoissa.

Esimerkiksi tätä vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissa kristillisdemokraatit esittävät niin lapsilisien korotuksia, verotuksen lapsivähennystä kuin runsaampaa huoltajakorotustakin. Jokaisesta syntyvästä lapsesta saisi lisäksi 1000 euron bonusrahan ensimmäisen lapsilisän yhteydessä.

Essayah myöntää, että monia, samansuuntaisia toimia tarvitaan, koska syntyvyyden lasku on ollut Suomessa rajua eikä trendin kääntäminen ole helppoa.

– Perhe-etuuksien muutaman euron korotuksilla ei välttämättä muuteta ajatustapaa, mutta eläkkeen kertyminen vanhemmuudesta sisältää myös ajattelutavan muutoksen, hän lisää.

Kiintiömallit-Ei, kiitos!

Kristillisdemokraattien puheenjohtajalta lähtee hallitukselle niin ikään vahva viesti perhevapaauudistuksen suunnittelupalavereihin:

– Kiintiömalleille sanomme: Ei, kiitos. Vanhempien pitää saada itse päättää lastensa hoidosta, Essayah napauttaa.

Hänen mukaansa kotihoidontukea voitaisiin maksaa myös muille kuin lasten vanhemmille, mikäli esimerkiksi isovanhemmat haluavat osallistua lastenlastensa kotihoitoon.

– Kotihoidontuen ja muiden perhe-etuuksien tasoa ja perhevapaiden kestoa ei saa alentaa, Essayah lisää.