– Työttömille maahanmuuttajille rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, Essayah esittää
13.1.2020 klo 09:43 Politiikka Merja Eräpolku
- Yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa ja korkeampaa työllisyysastetta. Ratkaisuna on väläytetty maahanmuuttoa, mutta se toimii vain maahanmuuttajien päätyessä työelämään, kirjoittaa Sari Essayah kolumnissaan Maaseudun tulevaisuudessa 13.1.2020.
– Sosiaaliturvajärjestelmämme syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä ja passivoi tukiriippuvuuteen, sanoo KD:n puheenjohtaja Sari Essayah. Hän esittää työmarkkinatukeen kielilisää.
Vieraskoulumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa (13.1.) kansanedustaja Sari Essayah esittää, että työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin tukiriippuvuudesta eroon.
– Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi, Essayah muistuttaa.
Kuitenkin Suomen perustuslaki rajaa muutosvaihtoehtoja. Esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavaa toimeentulotukea ei voi puolittaa Tanskan tapaan ja lisätä siihen kielilisää.
Toimeentulotukea pidetään Suomessa perustuslain suojaamana etuutena, eikä edes sen indeksiin saa koskea toisin kuin kaikkien muiden tukimuotojen. Hallitus yritti vuonna 2016 laskea myös maahanmuuttajien saamaa työmarkkinatukea, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi aloitteen.
– Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi.
– Kristillisdemokraatit ovat osana sosiaaliturvan uudistusta löytäneet ratkaisun, joka kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle. Työmarkkinatukea lasketaan aluksi kaikkien, myös kantasuomalaisten, osalta. Näin aloite ei syrji mitään väestöryhmää, Essayah kertoo.
– Työmarkkinatukeen rakennetaan kielilisä, minkä ansiosta kielitaitonsa osoittamalla voi nostaa työmarkkinatukensa peruspäivärahan tasolle. Kielitaidon todistaminen tapahtuisi esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla samaan yleiseen kielitutkintoon, joka Suomen kansalaisuuttakin hakevan on läpäistävä.
– Tarjoamme tämänkin ratkaisun auliisti punamultahallituksen toteutettavaksi, kuten koko kannustavan perusturvan mallimme. Väitän, että integraatiota ja yhdenvertaisuutta tämä esitys edistää enemmän kuin nykyhallituksen pohdinnat palomiesten sukupuolineutraalista nimikkeestä ja poliisin asuun soveltuvasta muslimihunnusta.
– Yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa ja korkeampaa työllisyysastetta. Viimeisimmän Työpoliittisen aikakauskirjan laskelmien mukaan maahanmuutolla on pidemmällä aikavälillä neutraali vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen vain, jos maahan muuttaneiden työllisyysaste on noin 60 prosenttia, Essayah muistuttaa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi mietinnössään, että kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tarvitaan uusia ratkaisuja. Maahanmuuttajien pitkittyneen työttömyyden syynä on usein puutteellinen kielitaito.
Valiokunta piti hälyttävänä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä. Sen mukaan velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa.
Tiettyjen etnisten maahanmuuttajaryhmien työttömyys on erittäin korkea huolimatta pitkästä maassa oleskelusta. Suomen työttömyysturvasta yli 20 prosenttia meni täällä oleskeleville muun maan kansalaisille.
– Osuutta voi pitää suurena, sillä ulkomaan kansalaisten osuus oli alle viisi prosenttia koko väestöstä, Sari Essayah toteaa.