Kristittyjen vaino syvenee erityisesti läntisessä Afrikassa ja Kiinassa. Ääri-islamin vahvistuminen näkyy uskonnonvapauden heikentymisenä monissa maissa. Peräti 260 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa, kertoo uusin World Watch -raportti.

Viime vuoden uutistapahtumat ilmentävät kristittyjen uskonnonvapauden tilaa maailmassa. Yhteensä satoja kuolonuhreja vaatineita iskuja kirkkoihin, hotelleihin ja kulkuneuvoihin Sri Lankassa, Filippiineillä sekä Egyptissä. Suljettuja seurakuntia Kiinassa. Murhia, sieppauksia ja kirkkorakennusten tuhoamisia Burkina Fasossa. Pidätyksiä ja ratsioita Iranissa.

150 valtiota kattava World Watch List 2020 -raportti kertoo, että vaino on äärimmäisen vakavaa, hyvin vakavaa tai vakavaa yhä 73 maassa. Vakavinta vaino on yhä Pohjois-Koreassa, Afganistanissa sekä Somaliassa.

– Kristittyjen vainon tilastollisen kasvun taustasyynä on kaksi trendiä. Ensiksi ääri-islamin innoittama terrorismi, joista esimerkkeinä Sri Lanka ja Burkina Fason tilanteet. Toisena globaalisti vaikuttava nationalismi, kuten Intian ja Kiinan kohdalla, joissa kristillisyys nähdään uhkana maiden kansallisidentiteetille, kiteyttää Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen.

Ääri-islam vahvistuu Afrikassa

Yksi kristittyjen ahdingon yleistä syvenemistä selittävä ilmiö on ääri-islamin eri muotojen vahvistuminen Afrikan pohjoisosissa, erityisesti Saharan eteläpuolisella, Atlantilta Afrikan sarveen ulottuvalla Sahelin alueella. Militantti islam uhkaa kristittyjen lisäksi alueen valtioiden ja niiden hallinnon pysyvyyttä.

Keski-Afrikan maista vuoden 2020 listauksen sijoille 6, 7 ja 12 sijoitetut Eritrea, Sudan ja Nigeria ovat hätyytelleet kärkeä jo aiempina vuosina. YK:n tietojen mukaan Sudanissa vangittiin keväällä satoja kristittyjä presidentti al-Bashirin valtakauden päättymisestä huolimatta.

– Pohjois-Nigeria on ollut pitkään hyvin vaikeaa aluetta kristityille. Siellä 12 osavaltiossa on voimassa sharia-laki. Siellä tuhansien kristittyjen kimppuun on hyökätty ja jo miljoonia kristittyjä joutunut lähtemään pakoon, Auvinen kertoo.

Fulani-islamistien tekemät aseelliset iskut Keski-Nigerian kristityille alueille ovat nostaneet Nigerian väkivaltaa mittaavan pisteytyksen korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Fulanit ovat yksi Sahelin alueen suurimmista etnisistä ryhmistä. Myös muun muassa Boko Haram on edelleen tappanut, siepannut ja raiskannut tuhansia nigerialaiskristittyjä. Teoista ei ole langetettu rangaistuksia.

– Mielenkiintoista on aina huomata, että vainoista huolimatta valtaosassa maissa vainot ja herätys liittyvät yhteen. Siellä missä on vastustusta ja vainoa, kristityt kokoontuvat yhteen rohkaisemaan toisiaan, Auvinen kertoo.

Burkina Faso suurin nousija

Sahelin maihin lukeutuva Burkina Faso kaksinkertaisti väkivaltaista vainoa kuvaavat pisteensä nousten listauksen sijalta 61 sijalle 28. Maassa, jossa uskonnollisia konflikteja ei ole aiemmin juuri esiintynyt, vähintään 50 kristittyä tapettiin kirkkoihin ja kristillisiin kouluihin kohdistuneissa hyökkäyksissä. Tuhannet kristityt ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.

– Burkina Fasossa yllättäen rauhanomaisesti eläneen kristityn joukon keskelle tuli moottoripyöräjengi, joka tappoi julmasti jumalanpalveluksen osallistujia. Näiden iskujen taustalla ovat mahdollisesti Nigeristä tulleet ääri-islamistit, Auvinen kuvaa.

Nousijoihin lukeutuvat Pohjois-Afrikan maista myös Marokko ja Algeria.

Algerian liki 130 000 kristitystä noin kolmasosa kuuluu Eglise Protestante d’Algerie -kirkon seurakuntiin. Niistä liki neljäsosa on vuoden aikana pakotettu lopettamaan toimintansa. Kirkolle ei ole myönnetty virallista asemaa, vaikka se täyttää maan lainsäädännölliset vaatimukset.

– Valitettavasti näissä maissa myös vaikuttaa ääri-islamin heijastusvaikutukset. Myös muut yhteisöt velvoitetaan vetämään tiukempaa linjaa suhteessa kristillisyyteen, Miikka Auvinen kuvaa.

– Olen iloinen, että kansainvälinen yhteisö on aktiivisesti toiminut Algerian osalta.

Miika Auvinen kertoo vainottujen kristittyjen tilanteesta ja esittelee World Watch -listaa KD Kompassi -ohjelmassa Radio Deissä lauantaina 18.1. kello 12.50. Lähetys tulee uusintana maanantaina 20.1. kello 22.40. Se on kuunneltavissa jälkikäteen myös netissä.