Intiassa ja Kiinassa kristillisyys nähdään uhkana maiden kansallisidentiteetille, kertoo Open Doorsin Miika Auvinen

17.1.2020 klo 07:54 Ulkomaat Merja Eräpolku

– Kristittyjen vainon tilastollisen kasvun taustasyynä on kaksi trendiä: ääri-islamin innoittama terrorismi ja globaalisti vaikuttava nationalismi. Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa kristillisyys nähdään uhkana maiden kansallisidentiteetille, kiteyttää Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen.

Vain hinduille -kyltti Intiassa. Kuva: Open Doors/WWL

World Watch -listauksen kärkikymmenikköön jo viime vuonna noussut Intia on virallisesti sekulaari maa, mutta hindunationalistinen liikehdintä on jatkanut vahvistumistaan Intian Kansanpuolueen BJP:n voitettua vaalit toistamiseen toukokuussa 2019. Samalla kristittyjen tilanne on vaikeutunut.

– Moni ei tiedä, että pääministeri Modin BJP-puolue on äärinationalistisen hinduideologian ja -liikehdinnän poliittinen siipi, jonka lopullinen tavoite on tehdä Intiasta puhdas hinduvaltio, Miika Auvinen kertoo.

Kaduilla on nähty panderolleja, joissa kampanjoidaan ”Muslimit Pakistaniin ja kristityt hautaan”.

– Heidän agendansa on se, että jos ihminen on intialainen, hänen tulisi olla myös hindu ja näin ilmentää aitoa intialaisista identiteettiä.
– Kaduilla on nähty panderolleja, joissa kampanjoidaan ”Muslimit Pakistaniin ja kristityt hautaan”.

Ulkomailta avustusta saavia kansalaisjärjestöjä on lakkautettu, ja nähtävissä on avointa väkivallan suvaitsemista.
– 2019 oli yli 400 tapausta, joissa väkivaltaisesti pahoinpideltiin kristittyjä puhtaasti heidän uskonsa takia.

Paine kasvaa Kiinassa

Yksi vuoden World Watch 2020 -listauksen merkittävistä nousijoista on Kiina. Maan uudet uskontosäädökset rajoittavat maanalaisten kotiseurakuntien lisäksi myös valtion hyväksymien seurakuntien toimintaa.

– Kiinassa kommunistipuolue on tiukentanut otettaan kristillisistä yhteisöistä. Se edellyttää, että seurakuntiin asennetaan valvontakameroita. On pidättänyt satoja kristittyjä ja kuulustellut heitä epäiltynä valtionvastaisesta toiminnasta, Miika Auvinen kertoo.

”Tiān Zhǔ Táng” katolinen pyhän sydämen kirkko Yunnanissa, Kiinassa

Uskontoa ajetaan Kiinassa voimakkaasti julkisen elämän ulkopuolelle; joitakin opettajia ja terveydenhoitohenkilökunnan edustajia tiedetään painostetun allekirjoittamaan asiakirja, jossa sanoudutaan irti uskonnollisesta vakaumuksesta. Myös kasvojentunnistusteknologiaan perustuva kansalaisten kameravalvonta laajenee maassa jatkuvasti.

Hengellinen herätys ja seurakuntien kasvu Kiinassa on ollut kovaa.

Kristittyjä on Kiinan 1,4 miljardin väestön joukossa enemmän kuin kommunistipuolueen jäseniä.

Onko kommunistihallinto huolissaan siitä, että kristittyjen määrä niin nopeasti lisääntyy ja nämä uudet toimet ovat siten eräänlainen vastaisku kehitykselle?

– Syynä on mahdollisesti se, että herätysten seurauksena Kiinassa on jo yli 100 miljoonaa kristittyjä, Kun taas kommunistiseen puolueen jäsenkirjan omaavia ja ateistiseen maailmankuvaan sitoutuneita kiinalaisia on vain hiukan yli 80 miljoonaa. Eli kristittyjä on Kiinan 1,4 miljardin väestön joukossa enemmän kuin kommunistipuolueen jäseniä.

Monissa maissa, joihin Suomikin harjoittaa kauppasuhteita, sorretaan kristittyjä heidän uskonsa vuoksi. Tätä ei saa katsoa läpi sormien.

Kun uskonnollinen vaino maailmalla lisääntyy, ovatko kristityt länsimaat epäonnistuneet ulkosuhdepolitiikassaan ihmisoikeuksien ja etenkin uskonnonvapauden edistämisen osalta?

– On ehkä raakaa sanoa, että ovat epäonnistuneet, mutta on parantamisen varaa siinä, että taloudelliset intressit eivät saa ajaa ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden ohi. On tärkeä ymmärtää, että monissa maissa joihin Suomikin harjoittaa kauppasuhteita, sorretaan kristittyjä heidän uskonsa vuoksi. Tätä ei saa katsoa läpi sormien, se on vakava ihmisoikeusrikkomus.

– Pidän tärkeänä, että EU pitää kiinni laajasta sanan- ja uskonnonvapaudesta, ja myös huomioi ne myös kauppasuhteissaan ja keskusteluissa esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa, jotka ovat valtavia väestöllisiä ja taloudellisia suurvaltoja maailmassa.

Open Doors tekee maailmanlaajuisesti työtä vainottujen kristittyjen puolesta. Myös yksittäinen suomalainen kristitty voi auttaa vainottuja siskoja ja veljiä.

– Haastamme rukoukseen, toimintaan ja kertomaan eteenpäin. Liittymällä esimerkiksi Open Doorsin materiaalin saajiin opendoors.fi saa lisätietoa. Siellä on myös mahdollisuus allekirjoittaa vetoomuksia ja aktiivisesti toimia maailman kristittyjen puolesta, jotta heitä ei vainottaisi, Auvinen rohkaisee.

Vuodesta 1992 lähtien julkaistu World Watch -listaus perustuu laajoihin kartoituksiin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Se on maailmanlaajuisesti toimivan Open Doors International -avustusjärjestön tuottama. Lisätietoja vuoden 2020 World Watch List -raportista voit lukea netistä opendoors.fi/wwl

Open Doors Finland ry:n World Watch List 2019 julkistamistilaisuudessa puhujana Miika Auvinen. Kuva: Olli Häkämies

Miika Auvinen kertoo vainottujen kristittyjen tilanteesta ja esittelee World Watch -listaa KD Kompassi -ohjelmassa Radio Deissä lauantaina 18.1. kello 12.50. Lähetys tulee uusintana maanantaina 20.1. kello 22.40. Se on kuunneltavissa jälkikäteen myös netissä.

Ylös