Puolueiden kannatusmittaukset kuun alussa saivat varmasti itse kunkin hetkeksi ymmälleen. Kristillisdemokraattien kannatus oli valahtanut alle kolmen prosentin, juuri kun olimme aikaisemmassa mittauksessa saaneet hieman nousua. Nopean silmäilyn jälkeen tulosta voi selittää suurella virhemarginaalilla, mutta oiva kysymys jälleen kerran on, että miksi kannatus ei ole silti noussut. Oppositiopolitiikan seurauksena kannatuksen pitäisi kaikella maalaisjärjellä olla kasvavaa. Vaikka tarjoamme järkeviä ja vastuullisia vaihtoehtoja, jotka eivät aina ole kaikkien mieleen, emme joudu kuitenkaan profiloitumaan vaikeissa päätöksissä hallituksen tapaan.

Oppositiopolitiikan seurauksena kannatuksen pitäisi kaikella maalaisjärjellä olla kasvavaa. Vaikka tarjoamme järkeviä ja vastuullisia vaihtoehtoja, jotka eivät aina ole kaikkien mieleen, emme joudu kuitenkaan profiloitumaan vaikeissa päätöksissä hallituksen tapaan.

Valtakunnallinen kannatus tai sen heikkous vaikuttavat asennetasolla myös tuleviin vaaleihin. Mahdollinen kuntavaaliehdokas voi tarkastella puolueen kannatusta ja tulla lopputulokseen, että ehdolle lähteminen tällaisessa vastatuulessa on riski. Kuntavaaleissa kun saattaa useampikin puolue olla saman ehdokkaan perässä.

Puolueen onnistumista voidaan perustellusti mitata kolmella tavalla. Ensimmäiseksi menestymisellä vaaleissa, toiseksi puolueen aikaansaamilla uudistuksilla ja kolmanneksi puolueen kannatuksella kansan syvissä riveissä. Jos tilannetta ja esiin nostamiani kohtia alkaa erotella tarkemmin, voidaan todeta, että viime vaalit eivät menneet odotetusti, puolue on esittänyt järkeviä vaihtoehtoja, mutta punavihreä valjakko jatkaa päinvastaiseen suuntaan. Kannatusta tässä tekstissä onkin jo käsitelty.

Nopealla tai edes hitaalla asian pohtimisella ei valitettavasti saa aikaan montaakaan ajatusta kannatuksen nostamiseksi, onhan tätä pohdittu puolueessa jo kauan ennen siihen liittymistäni. Mutta myrskyvaroitus on ilmassa ja myrskyn väistämiseksi on todenteolla ryhdyttävä toimeen.