– Ytimessä on Haaviston toiminta ulkoministeriössä, ei Al-Holin suomalaisten tilanteella politikointi, Kristillisdemokraattien Sari Tanus sanoo

19.2.2020 klo 16:03 Politiikka Samuli Rissanen

– Tämä päivän yksimielinen päätös osoittaa, että muistutuksen tekeminen ulkoministeri Pekka Haaviston toiminnasta Al-Holin suomalaisia koskevassa asiassa on ollut tarpeellinen, Kristillisdemokraatteja perustuslakivaliokunnassa edustava Sari Tanus arvioi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käynnistää esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston al-Holin leirin suomalaisiin liittyvistä toimista ulkoministeriössä.

Käsittelyn keskiössä on ollut ulkoministeriön konsulipäällikkö Tuomisen julkisesti ministeri Pekka Haavistoa kohtaan esittämä kritiikki. Perustuslakivaliokunta kuuli tammikuussa sekä Haavistoa että Tuomista, joiden kertomukset ovat ristiriidassa keskenään.

– Siitä saattoi jo hyvin päätellä, että selvitettävää todellakin on, kristillisdemokraatteja perustuslakivaliokunnassa edustava Sari Tanus kertaa.

Valiokunta kuuli prosessin aikana valtiosääntöoikeuden, rikosoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita selvittäessään Haaviston toiminnan laillisuutta.

Kaikki kuulemiset salattiin. Valiokunnan tiedotuspolitiikasta on olemassa jäsenen kesken yhteinen sopimus, että vain ja ainoastaan perutuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä kommentoi tehtyjä ratkaisuja.

Ojala-Niemelä kertoikin aamupäivällä, että perustuslakivaliokunta käynnistää esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston al-Holin leiriin liittyvistä toimista. Hän kertoi niin ikään, että päätös oli yksimielinen.

– Tässä ei ole ollut kysymys siitä, mitä Al-Holin suomalaisille tehdään, vaan ytimessä on koko ajan ollut se, miten ulkoministeriössä on toimittu

Esitutkinnan tekee valtakunnansyyttäjä. Valiokunta katsoi esitutkintakynnyksen ylittyneen yhden asiakohdan osalta. Valiokunta kiinnitti huomiota kysymykseen, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.

– Kun ministeri otti konsulipäälliköltä nämä al-Holiin liittyvät kysymykset pois, niin miksi oli tarpeen edelleen valmistella hänen siirtämistä toisiin tehtäviin, Ojala-Niemelä kertoi.

Sari Tanus on osallistunut tiivisti asiaa valmistelleen perustuslakivaliokunnan työhön ja oli yksi kymmenestä kansanedustajasta, joka teki aiheesta muistutuksen valiokunnalle viime joulukuussa.

Perustuslakivaliokunnan tämänpäiväinen ratkaisu esitutkinnan käynnistämisestä osoittaa Tanuksen mukaan sen, että kansanedustajan muistutus oli erittäin tarpeellinen.

– Kaikkien osapuolten kannalta on tärkeää, että tällainen ikäväkin tapahtumasarja selvitetään. Se on tuntunut vastuulliselta toiminnalta. Toive on tietysti se, ettei lainvastaisuuksia ja asiattomuuksia ministeriön tasolla tapahtuisi, Tanus arvioi koko prosessia.

Alkuperäisessä kansanedustajien muistutuksessa oli neljä kohtaa, joissa kansanedustajat pyysivät muun muassa tarkastelemaan sitä, onko Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä.

– Minulle tärkeät kohdat liittyivät juuri siihen, että onko virkamiestä yritetty painostaa lainvastaiseen toimintaan ja miksi oli tarpeen valmistella hänen siirtämistä toisiin tehtäviin.

– Näin aiheellseksi, että juuri näihin kohtiin pysähdytään tarkemmin, koska se on yksittäisten virkamiesten ja ministeriön toimintakyvyn kannalta tärkeää, ihan jo vastaisuuden varaltakin, Tanus on muistuttanut koko prosessin ajan.

Hän kiistää, että kyseessä olisi koskaan ollut ajojahti tai al-Holin suomalaisten tilanteella politikointi.

– Tässä ei ole ollut kysymys siitä, mitä Al-Holin suomalaisille tehdään, vaan ytimessä on koko ajan ollut se, miten ulkoministeriössä on toimittu.

Perustuslakivaliokunta päätyi esitutkintaan, koska arvioi sen olevan paras tapa selvittää asia

Perustuslakivaliokunnan tämänpäiväinen esitutkintapyyntö koskee ulkoministerin menettelyä ulkoministeriön konsulipäällikön virkajärjestelyissä.

– Asiassa on selvitettävä, onko konsulipäällikön pysyminen kannassaan johtanut siihen, että hänet on pyritty siirtämään uusiin tehtäviin epäasiallisin perustein ja onko menettelyn tarkoituksena ollut vaikuttaa konsulipäällikön päätöksentekoon, ja onko virkajärjestelyn valmistelumenettely ollut lainmukainen, perustuslakivaliokunnan asiaa koskevassa pöytäkirjamerkinnässä (19.2.2020) todetaan.

Mahdollisessa lainvastaisessa menettelyssä voisi perustuslakivaliokunnan mukaan olla kyse lähinnä rikoslain 40 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta virka-aseman väärinkäyttämisestä tai rikoslain 40 luvun 9 tai 10 §:ssä tarkoitetusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Esitutkintaan määrääminen ei ole valiokunnann mukaan kannanotto sen puolesta, että ministeri Haavistoa koskeva asia tulisi saattaa valtakunnanoikeuden käsiteltäväksi.

– Kanta siihen kysymykseen on syytä ottaa vasta esitutkinnan valmistuttua. Käsiteltävä asia ei ole siinä määrin yksinkertainen tai selvä, ettei esitutkinnan toimittamisen avulla saada siihen olennaista lisäselvitystä.

– Esitutkinnassa saadaan parhaiten selvitystä myös siihen, onko ministeri Haaviston toiminnassa ilmennyt sellaista tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta kuin perustuslain 116 §:ssä edellytetään, jotta syyte ministeriä vastaan voitaisiin päättää nostettavaksi, perustulakivaliokunta toteaa.

Ylös