Onko niin, että islamissa pitäisi tapahtua uskonpuhdistus, jotta perustavaa laatua olevat uudistukset olisivat mahdollisia? Lähi-idässä työskennellyt Teuvo V. Riikonen pohtii alueen kriisien taustoja ja nykytilannetta.

Odotukset olivat kaikkialla suuria, kun keväällä 2011 useiden Lähi-idän valtioiden yli vyöryi Tunisiasta alkanut kansannousu. Sitä alettiin kutsua arabikevääksi. Akateemisesti koulutetun työttömän tomaattikauppiaan Mohamed Bouazizin polttoitsemurha ja sen kuvaaminen sekä laittaminen Youtubeen saivat aikaan vyöryn, jolle ei ole päätöstä näkyvissä.

Sosiaalinen media ja muu julkisuus toivat uutta ja piilossa ollutta tietoa maista, joissa elämää leimasivat avoimen tiedotuksen sijaan sitkeät monarkiat, uudistuskyvyttömät hallitukset, korruptio, naisen heikko asema, keskiluokan puuttuminen, horjuva talous ja kaverikapitalismi, armeija vallankäyttäjänä sekä jyräävä turvallisuuskoneisto.

Valtauskonto islam nähtiin pelkästään radikaalina, konservatiivisena ja kyvyttömänä uudistuksiin. Islamin sisällä on paljon myös itsenäistä ajattelua, mutta se ei ole päässyt vielä vaikuttamaan ja kanavoitumaan. Islamin historiassa on ollut kausia, joissa se on antanut tieteelle ja taiteelle sekä kulttuurielämälle hyvinkin paljon. Onko niin, että islamissa pitäisi tapahtua uskonpuhdistus, jotta perustavaa laatua olevat uudistukset olisivat mahdollisia?

Nykyisen konfliktin taustat

Nykyisen konfliktin taustalla ovat ensimmäisen maailmansodan jälkeiset tapahtumat, osmani-imperiumin hajoaminen sekä Britannian ja Ranskan salainen sopimus, jolla nykyiset rajat pitkälti vedettiin. Tällöin ei piitattu etnisistä rajoista ja esimerkkinä kurdit jäivät ilman valtiota. Israelin valtion syntyminen ja palestiinalaispakolaiset synnyttivät tilanteen, joka nähdään loputtomana ongelmana.

Samanaikaisesti unohdetaan, että juuri Lähi-idässä ovat syntyneet maailman ensimmäiset sivilisaatiot ja kulttuurit. Samoin kuin se, että siellä ovat kolmen monoteistisen uskonnon syntysijat. Uskonnot ovat myös eläneet monilla paikoilla rinnakkain sovussa historian aikana. Synagoga, kirkko ja moskeija ovat olleet vierekkäin, ja monissa maissa näkee, miten kristityt ja muslimit asuvat samoissa kylissä. Useissa maissa on ollut juutalaisyhteisö, vaikka niistä suurin osa on muuttanut Israeliin ja muualle.

Ratkaisuaan odottavat muutamat ennen ratkaisemattomat kysymykset. Miten Syyrian kriisi etenee? Miten Israelin ja Palestiinan kysymys ratkeaa? Miten Libanonin hauras rauha pysyy? Alueella vaikuttavat suurvallat Turkki, Iran ja Saudi-Arabia seuraavat jokaista askelta. Isiksen nujertaminen Syyriassa ja Irakissa ei poistanut pinnan alla kyteviä ongelmia. Sillä oletetaan olevan lukuisia piilossa olevia soluja ja yksikköjä valmiina toimimaan.

Lähi-idässä kaikki vaikuttaa kaikkeen

Yksi suuri asia on islamilaisen maailman sisällä oleva yli kymmenen prosentin shiialainen vähemmistö, joka ulottuu Iranista Syyrian kautta eteläiseen Libanoniin.

Iran eli vanha Persia on otsikoissa Israel-vihamielisenä ja ydinasepelotteen vuoksi. On kuitenkin muistettava, että maassa on vahva kansalaisyhteiskunta ja naisen asema on kohtuullisen hyvä verrattuna muihin arabimaihin. Yliopistoissa enemmistö on naisia ja Teheranin kaduilla näkee huntupakkoa ja järjestelmää protestoivia naisia, joilla huntu roikkuu pinnillä takaraivossa. Kaiken lisäksi Iranissa tehdään eniten maailmassa nuorten nenäleikkauksia. Tämä shiialainen vyöhyke jatkuu Iranin ja Syyrian kautta Etelä-Libanoniin yhdistäen heidät enemmistösunneihin.

Pohjois-Afrikassa kiista liittyy liberaaliin ja konservatiiviseen tulkintaan islamista. Kristityt vähemmistöt ovat olleet uhattuina, ja monet ovat paenneet muiden muassa Syyriasta, Egyptistä, Irakista ja palestiinalaisalueilta.

Mitä tapahtuu, jos näiden maiden miljoonat kouluttamattomat ja turhautuneet nuoret lähtevät liikkeelle? Ongelmat murentavat valtioiden vakautta ja sisäistä turvallisuutta.

Lähi-idässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun Yhdysvaltain presidentti lähettää yhden Twitter-viestin, tuhannet rauhanturvaajat Lähi-idässä nostavat heti valmiuttaan. Kun Jemenissä kuolee satoja siviilejä, se ei saa maailman mediassa samanlaista kiinnostusta kuin muut konfliktit. Syrjitty Jesidi-vähemmistö yritti saada ääntään kuuluviin, mutta vaarana on unohtaa rikokset, joita Isis-terrorijärjestö teki sille.

Kun Gazasta lentää raketteja Israelin puolelle, on maailman mielenkiinto muualla. Suuret ratkaisemattomat ongelmat saavat aikaan enenevää turhautumista. Mitä tapahtuu, jos näiden maiden miljoonat kouluttamattomat ja turhautuneet nuoret lähtevät liikkeelle? Ongelmat murentavat valtioiden vakautta ja sisäistä turvallisuutta.

Ongelmana luottamuksen puute

Professori Hannu Juusolan mukaan Lähi-idän konfliktien ajatellaan usein kumpuavan kaukaa historiasta ja uskonnon merkitystä ylikorostetaan. Lähi-itää tarkastellaan ainutlaatuisena, muusta maailmasta olemuksellisesti poikkeavana alueena. Kun on tutkittu muita alueita, talouteen liittyvät tekijät nousevat esille muuallakin. Lähi-idän tilanteeseen vaikuttavat valtionmuodostukseen liittyvät rakenteelliset erityispiirteet sekä öljy. Juusolan mukaan uskonnon merkityksen kasvu on 1980-luvulta eteenpäin vallinnut globaali ilmiö.

Luottamus Lähi-idässä ei ole sijoitustili, johon voisi tallettaa lisää rahaa vaan ilmapallo, mikä on puhjennut. Ilmatila on sakeana epäluottamusta, pettymystä, katkeruutta ja vihaa. Aitoja rakennetaan enemmän kuin puretaan.

Samanaikaisesti taustalla tehdään työtä ja etsitään poliittisia ratkaisuja. Ongelmana on luottamuksen puute niin suurvaltoja, omia hallituksia kuin kansainvälisiä toimijoitakin kohtaan.

Turkissa sanomalehtien levikit ovat romahtaneet puoleen reilussa kymmenessä vuodessa. Yhtenä syynä on turkkilaisten menettämä kiinnostus lukea ja tutkia vain hallitsevan Oikeus- ja kehityspuolueen suoltamaa totuutta. Yhdysvaltojen viimeksi esittämä ajatus Israelin ja Palestiinan kysymyksen ratkaisuksi ei saanut suurta mielenkiintoa palestiinalaisten puolella.

Luottamus Lähi-idässä ei ole sijoitustili, johon voisi tallettaa lisää rahaa vaan ilmapallo, mikä on puhjennut. Ilmatila on sakeana epäluottamusta, pettymystä, katkeruutta ja vihaa. Aitoja rakennetaan enemmän kuin puretaan.

Libanonin kylmä rauha

Libanonissa perustuslaissa on 18 ryhmää ja väkimäärä on laskettu viimeksi 1930-luvulla, jotta kylmä rauha ei entisestään kylmenisi.

Libanonissa oli viimeksi sota 2006. Silloin Hizbollah pysäytti Israelin. Viimeiset 14 vuotta on ollut status quo, jossa ollaan jäätyneessä tilanteessa. Siitä kertoo, että nykyistä hallitusta yritettiin saada kasaan vuosia ja tarkalleen paalutetut poliittiset paikat ja vaalipiirit antavat jokaiselle jotakin ja kaikille ei niin paljon.

Hizbollah on valtio valtion sisällä, jota ei voi käsitellä pelkästään aseellista taistelua käyvänä osapuolena vaan aktiivista sosiaalista hyvää Etelä-Libanonissa tekevänä organisaationa. Siellä näkee puistoja, leikkipaikkoja, kouluja ja sosiaalisia rakenteita, joita Hizbollah tukee.

Kun Isiksen uhka oli pahimmillaan vuodesta 2014, suojeli Hizbollah Etelä-Libanonin kristittyjä. Heidän määränsä vähenee koko ajan, koska muuttoliike on suuri ja syntyvyys pienempi suhteessa muslimeihin.

Libanonin ongelma on eliitin halu pysyä vallassa. Viime vuoden syksyllä alkaneet mielenosoitukset olivat nimenomaan tätä vastaan ja yhdistivät monella eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Kun tähän yhdistyy epävakaa talouskriisi, se koettelee eniten köyhää kansanosaa.

Lisäksi maassa on edelleen yli 400 000 palastiinalaispakolaista ja yli miljoona Syyrian sodan pakolaista. Maan kestokyky on äärimmäisellä koetuksella. Ilman ulkopuolista apua he eivät selviä.

Toivo paremmasta elää

Vuosisataisista ja kymmeniä vuosia jatkuneista kiistoista huolimatta elämä jatkuu. Lapset menevät kouluun, missä ikinä se on mahdollista, nuoret parit naimisiin ja juhlia vietetään. Vanhukset seuraavat auringonlaskua ja nuoret rakastavaiset istuvat katujen varsilla. ”Katsokaa miten me juhlimme!” Näin sanoi libanonilainen mies minulle yli 620 hengen hääjuhlassa kristityssä kylässä aivan Israelin rajalla.

Lähi-itä ei ole vain kaaosta ja köyhyyttä, kapinaa ja katkeruutta, kovaa asennetta ja kivittäviä nuoria. Monin paikoin elää toivo paremmasta. Sen vuoksi ollaan valmiita tekemään kompromisseja ja etsimään uusia avauksia.

Sillä juuri sitä nyt tarvitaan. Uutta ajattelua, asennetta, muutosta ja tulevaisuuteen katsomista. Jotakin tästä kertoi libanonilainen maroneetti-kristitty. Hän asui 2000-luvun alussa muutaman vuoden Israelissa, mutta palasi takaisin Libanoniin. Hän kertoi äänestäneensä viime vaaleissa Hizbollahia. Syynä on se, että Hizbollahin vaikutus suojelee myös kristittyjä Etelä-Libanonissa.

Mutta mikä yhdistäisi enemmän kuin erottaisi? Yksi esimerkki voisi olla merialueita koskeva sopimus, joka on Kyproksen, Kreikan, Egyptin ja osittain myös Israelin itäiselle Välimerelle pystyttämä yhteistyöplokki. Nämä maat pyrkivät keskenään hyödyntämään Kyproksen aluevesiltä löytyviä runsaita energiavarantoja. Tämän Turkki on pyrkinyt estämään. Haluaako se lisää valtaa Lähi-idän alueella ja Pohjois-Afrikassa Libyassa, mikä aikanaan kuului Osmanivaltakuntaan? Lähi-idän johdot menevät niin moneen suuntaan.

Kirjoittaja Teuvo V. Riikonen on mikkeliläinen kirjailija ja toiminnanjohtaja, joka on palvellut neljä kertaa kriisinhallinta- ja rauhanturvajoukoissa Afganistanissa, Israelissa, Syyriassa ja Libanonissa sekä vieraillut useimmissa Lähi-idän maissa.

 

Teuvo V. Riikonen pohtii Israelin tilannetta artikkelissaan, jonka voit lukea täältä