Kristillisdemokraattien lakialoite työmarkkinatuen kielilisästä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi herätti vilkkaan keskustelun eduskunnassa. Aloitetta pidettiin mielenkiintoisena avauksena. Esittelypuheenvuoron pitänyt Sari Essayah ihmetteli, miksi hallitus ei ole ryhtynyt toimiin maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi.

KD:n kansanedustajien lakialoitteessa ehdotetaan työmarkkinatuen kielilisää. Se merkitsee, että työttömille maahanmuuttajille tulisi rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he työllistyisivät helpommin.

Kansanedustaja Sari Essayah korosti, että aloite työttömyysturvalain muuttamiseksi (LA 1/2020 vp) on rakennettu niin, että se täyttäisi Suomen perustuslain vaatimukset yhdenvertaisuudesta.

Essayah viittasi Ruotsin suunitelmiin ja Tanskassa jo käytössä olevaan maahanmuuttajien kielikannustimeen. Ruotsissa toimeentulotukea tullaan jatkossa saamaan vain kielikouluttautumista vastaan.

– Tämä oli sosiaalidemokraattien mielestä tärkeää, koska kieli on avain työmarkkinoille. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työmarkkinatukea, joten toimeentulotuki toimii pitkäaikaistyöttömien päätukimuotona, ja asia on vaalit voittaneen Löfvenin hallituksen valmistelussa.

– Tanskassa maahanmuuttajat siirrettiin jo vuonna 2015 integraatiotuen piiriin, joka on toimeentulotukea noin 50 prosenttia alhaisempi tukimuoto. Tukea voi korottaa noin 195 eurolla kuukaudessa läpäisemällä tanskan kielen kokeen. Tämä on vähentänyt Tanskaan tulleitten maahanmuuttajien työttömyyttä.

Essayah’n mielestä Suomen olisi pysyttävä mukana tässä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä eikä eristäydyttävä kehityksestä, jota muualla Pohjoismaissa tapahtuu maahanmuuttajien paremman työmarkkinoille integroimisen eteen. Suomen perustuslaki kuitenkin rajaa muutosvaihtoehtoja, ja esimerkiksi Tanskan malli on mahdoton.

– Me kristillisdemokraatit olemme miettineet, millä tavalla tätä uudistusta voisi viedä eteenpäin ilman, että se törmää tähän perustuslakiin. Ratkaisu on se, että kaikkien tulee pystyä osoittamaan suomen tai ruotsin kielen taitonsa ja sitä kautta pääsemään paremmalle tukitasolle.

Aloitteen mukaan kielitaidon todistaminen voi tapahtua esimerkiksi peruskoulun päästötodistuksella tai osallistumalla yleiseen kielitutkintoon, joka esimerkiksi Suomen kansalaisuuttakin hakevan on läpäistävä.

– Erilaiset lisät työttömyysturvassa eivät ole mikään poikkeus. Meillä on tällä hetkellä peruspäivärahassa kuusi erilaista korotusperustetta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen nostaa työmarkkinatuen perustasoa.

Toivomme, että  voisimme olla parantamassa Suomessa kaikkien ihmisten työelämävalmiuksia.

Essayah kertoi, että kielilisän ehdottaminen sai alkusysäyksen eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnöstä, jossa todetaan, ettei Suomen kotouttamispolitiikka toimi ja tarvitaan uusia ratkaisuja.

– Tarkastusvaliokunta piti hälyttävänä sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä. Valiokunnan mukaan velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa. Tästä on kulunut vajaa kaksi vuotta, ja vielä emme ole nähneet hallituksen toimenpiteitä tämän eduskunnan kannan ilmaisun toteuttamiseksi.

– Kristillisdemokraatit haluavat tämänkin ratkaisun tarjota auliisti punamultahallituksen toteutettavaksi, kuten meidän kannustavan perusturvan mallimme. Toivomme, että todellakin yhteistyössä me voisimme olla parantamassa Suomessa kaikkien ihmisten työelämävalmiuksia ja mahdollistamassa sen, että jokainen pääsisi kiinni työhön ja sitä kautta myös rakentamaan omaa tulevaisuuttaan, Essayah korosti.

Aloite herätti vilkkaan keskustelun eduskunnassa ja somessa

Lakialoitteen lähetekeskustelu kirvoitti täysistunnossa vilkkaan debatin. Tavoitetta maahanmuuttajien kielitaidon ja työllistymisen edistämisestä pidettiin tärkeänä. Hallituspuolueiden suunnasta esitykseen suhtauduttiin kuitenkin vähintäänkin epäilevästi.

Perussuomalaisten kansanedustajan Sami Savion mielestä KD:n lakialoite ”tuo hyvän ja tarpeellisen lisän maahanmuuttopoliittiseen keskusteluumme”.

Savio itse ehdotti työvoimapulan torjumiseksi Australian tai Kanadan kaltaista maahanmuuton pisteytysjärjestelmää.

–  Siinä maahanmuuttajat pisteytetään muun muassa osaamisen, koulutuksen, kielitaidon ja työhistorian perusteella. Mitä korkeammin koulutettua Suomeen saapuva ulkomainen työvoima on, sitä epätodennäköisemmin tulijoilla on tarvetta turvautua sosiaalietuuksiin.

Myös Kokoomuksen Heikki Vestman liputti Kanadan mallia. Hän muistutti, että maahanmuuton kustannuksia aiheutuu siitä, että kotouttaminen ja kotoutuminen eivät toimi.

–  Sen sijaan työperäisen maahanmuuton työllisyysaste on korkea verrattuna humanitaarisen maahanmuuton työllisyysasteeseen. Se on jopa korkeampi kuin kantasuomalaisten työllisyysaste.

Lakialoite tuo hyvän ja tarpeellisen lisän maahanmuuttopoliittiseen keskusteluumme

Keskustan Jouni Ovaskan mielestä lakialoitteen tarkoitus on hyvä.

– Mielenkiintoista on nähdä, miten tähän suhtaudutaan ennen kaikkea yhdenvertaisuuden osalta.

– Aloite saa minut tuntemaan aika ristiriitaisia tunteita, totesi puolestaan Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen.

– Me tarvitsemme luovuutta, kriittistä ajattelua, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, empatiaa, tunne- ja tilannetaitoja, jotta pystytään puhumaan tulevaisuuden työpaikoista. Pitäisiköhän ehkä näistä olla paremminkin se todistus, Hänninen heitti.

Täysin torjuvasti ehdotukseen suhtautui Vihreiden Hanna Holopainen. Hänen mielestään ”olisi todella epäoikeudenmukaista kohdistaa tällaisia kielitaitoon liittyviä sanktioita työttömyydestä kärsiviin”.

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén arvioi STT:lle, että lakialoite liikkuu ongelmallisella ja herkällä alueella. Hän ei kuitenkaan halunnut esittää tarkkaa arviota ennen perehtymistä tarkemmin lakialoitteeseen ja sen perusteluihin.

Toimittaja Juha Ristimäki totesi Iltalehden pääkirjoituksessa (25.2.), että heränneestä kritiikistä huolimatta lakialoitteen tarkoitus on hyvä.

– Se on yritys lähestyä ongelmaa hieman epätavanomaisella tavalla. Tällaista ajattelua tarvitaan.

Essayah on seurannut lakialoitteen herättämää keskustelua mielenkiinnolla.

– Kun tässä lakialoitteessa sattuvat esiintymään sanat maahanmuutto ja kotouttaminen, niin se on saanut poterot valmiiksi. Siellä innokkaimmat ovat pitäneet tätä jonkinlaisena rasistisena lakiesityksenä, ja sitten toiset ovat olleet sitä mieltä, että tämä ei riitä, enemmän pitäisi leikata sosiaaliturvaa ja muuta vastaavaa.