Aborttikeskustelussa on huomioitava myös lapsen oikeudet, vaatii kokenut lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen. – Ihmettelen, miksi Suomessa ei ole herätty niihin ihmisoikeusloukkauksiin, joita myöhäiset abortit aiheuttavat, Räsänen sanoi puheessaan Porissa.

Eduskunnassa on nostettu esiin hanke aborttilain muuttamiseksi niin, että se perustuisi raskaana olevan itsemääräämisoikeuteen.

– Abortille ei vaadittaisi mitään perustetta, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen hämmästelee.

–  On totta, että käytännössä abortin saa tälläkin hetkellä helposti. Lähes kaikki abortit tehdään sosiaalisin perustein. Lakimuutos veisi kuitenkin pohjan pois naisen elämäntilanteen ja sosiaalisten ongelmien selvittelyltä ja mahdollisten muiden vaihtoehtojen harkinnalta. Lääkäristä tulisi kumileimasin, nainen jäisi vaille apua elämäntilanteessaan ja lapsi menettäisi oikeuden elämään ilman harkintaa, Räsänen kritisoi. Hän puhui lauantaina iltapäivällä Porin seurakuntakeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa.

Räsänen vaatii, että lapsen oikeudet otettaisiin aborttikeskustelussa huomioon.

– Erityisesti ihmettelen, miksi Suomessa ei ole herätty niihin ihmisoikeusloukkauksiin, joita myöhäiset abortit aiheuttavat, hän sanoo.

Myöhäisessä raskaudenkeskeytyksessä synnytetään kuolemaan jätettävä lapsi, jonka ikätovereita hoidetaan keskoskaapeissa ja joka saattaa elää tunteja syntymänsä jälkeen.

Olipa abortin etiikasta mitä mieltä tahansa, elinkelpoisuusiän saavuttaneiden lasten elämä pitää turvata. – lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen

– Olipa abortin etiikasta mitä mieltä tahansa, elinkelpoisuusiän saavuttaneiden lasten elämä pitää turvata, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.

Vuonna 2018 tehtiin 38 ja 2017 peräti 71 raskaudenkeskeytystä yli 22. raskausviikolla, kun vuonna 1997 niiden määrä oli yhdeksän.

– Jokaisen näiden kohdalla on ollut kysymys lapsesta, joka on jo ylittänyt rajan, jonka jälkeen nykyisillä hoitokeinoilla lapsen olisi mahdollista jäädä eloon kohdun ulkopuolella, Räsänen muistuttaa.

Räsänen pohtii myös sitä, että käytäntö syrjii vammaisia lapsia terveisiin nähden.

– Aborttilakia muutettiin 1985 niin, että vammaisuuden perusteella abortti sallitaan 24. raskausviikolle, kun terveiden sikiöiden kohdalla yli raja on 20. raskausviikko.

– Lainmuutoksen yhteydessä valiokunta korosti mietinnössään, että raskauden keskeyttämiseen oikeuttavana vaikeana sairautena tai ruumiinvammana voidaan pitää lähinnä keskushermoston vaikeaa vajavuutta tai yleistä elinkyvyttömyyttä. Eugeenisin perustein tehdyt raskaudenkeskeytykset kohdistuvat valtaosin huomattavasti lievemmin sairaisiin sikiöihin, kuten Downin syndroomaa sairastaviin lapsiin, Räsänen toteaa.

Ajat ovat kuitenkin nyt toiset, sillä yhä pienemmät sikiöt voidaan nykyään keskoshoidon kehittymisen vuoksi saada säilymään hengissä kohdun ulkopuolella.

– Aborttilakia säädettäessä valiokunta korosti, että raskauden keskeyttämisen ehdottomana takarajana on pidettävä ajankohtaa, josta lapsella on parhaissa mahdollisissa olosuhteissa kyky säilyä hengissä äidin ruumiin ulkopuolella. Keskoshoidon kehittyessä tämä raja on laskenut tuolloisesta 24. raskausviikosta 22. raskausviikkoon, Räsänen huomauttaa.

Vammaisuusperusteella abortteja tehdään noin 200–300 vuosittain. Vain noin kymmenellä näistä sikiöistä on lain perusteluissa mainittu elinkyvyttömyyden aiheuttava aivojen täydellinen puuttuminen.

– WHO:n suosituksen mukaisesti 22. raskausviikolla syntynyt tai 500 grammaa painavampi rekisteröidään lapseksi, syntyypä hän elävänä tai kuolleena, kansanedustaja Päivi Räsänen muistuttaa.