Ihmiskaupan uhrien kokenut auttaja Pia Rendic joutui epäasiallisen käytöksen kohteeksi työhaastattelussa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella. Rendic kertoo asiasta blogissaan. – Mistä lähtien kristillisestä vakaumuksesta ja sen vaikutuksista on saanut kysyä työhaastattelussa?

Pia Rendic kirjoittaa blogissaan olevansa tunnustava kristitty.

– Suomen työmarkkinoilla se tarkoittaa nykyään yhtä kuin syrjitty, hän sanoo.

Hän kertoo pitäneensä työnhakua inspiroivana ja jännittävänä prosessina, eikä hänen ole ikinä ollut vaikea saada töitä, jos ja kun hän on niitä tosissaan hakenut.

– Työhaastattelu THL:lla viime viikolla toi kuitenkin eteeni täysin uudenlaisen kokemuksen ja tulevaisuuden näkymän. Kokemuksen siitä, miltä tuntuu olla väheksytty ja epäuskottava oman kristillisen vakaumuksen takia. Kokemuksen siitä, miltä tuntuu, kun olet jo lähtökohtaisesti poissuljettu vaihtoehto sen takia mihin uskot, Rendic kirjoittaa blogissaan seurakuntalainen.fi -verkkolehdessä. (Koko blogin voit lukea täältä)

Hän kertoo, että ihmiskaupan uhreille suunnattavia asumispalveluita koskevassa työhaastattelussa kävi varsin nopeasti varsin selväksi, että työkokemusta ei lasketa työkokemukseksi, tai ainakaan vakavasti otettavaksi sellaiseksi, jos se perustuu kristillisellä työkentällä tai kristillisessä järjestössä hankittuun tietotaitoon ja kokemukseen.

– Kesken haastattelun minulta kysyttiin yhtäkkiä silmääkään räpäyttämättä, miten koen oman kristillisen vakaumukseni vaikuttavan työntekooni.

– Siis mitä?! Rendic kysyy tyrmistyneenä.

– Mistä lähtien kristillisestä vakaumuksesta ja sen vaikutuksista on saanut kysyä työhaastattelussa? Kysyttiinkö tämä kysymys myös kolmelta muulta haastatteluun kutsutulta? Tuskin.

Rendicin mukaan kristinuskosta tenttaaminen ei loppunut tähän.

– Kun olin selvinnyt hämmennyksestäni ja antanut vastaukseni, sama hyökkäävä tyyli jatkui.

”Mitä mieltä olet kristillispohjaisista asumispalveluista? Nythän Suomessa on tämä Rose-koti, jonka toimintaa voidaan pitää hiukan kyseenalaisena…?”

– Siis mitä?! Miten haastattelija voi asetella kysymyksensä näin, etenkin kun näki edessään olevasta ansioluettelostani, että olen itse työskennellyt lyhyen jakson kyseisessä paikassa!? Rendic päivittelee.

– Ja ettei minulta olisi vahingossakaan mennyt haastattelijoiden asenne ohitse, katsoi haastattelija vielä asiakseen huomauttaa, että valtionhallinnossahan ei sitten missään olosuhteissa voida perustaa asumispalveluita kristillispohjaiselle toiminnalle, Rendic kertoo.

Rendic pitää vielä huolestuttavampaa sitä, että THL, jonka tehtäväksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ihmiskaupan uhrien asumispalveluiden tilanteen kartoittamisen ja kyseisten palveluiden pilotoimisen vuoteen 2023 mennessä, sulkee jo lähtökohtaisesti pois kartoituksestaan ja mahdollisesta yhteistyöstä kristilliset palveluntuottajat.

Hän sanoo blogissaan, ettei häntä harmita se, ettei hän saanut hakemaansa työpaikkaa.

– Olen varsin tyytyväinen myös nykyisessäni.

– Sen sijaan minua suututtaa ja huolestuttaa se, että Suomen työmarkkinoilla ollaan tultu pisteeseen, jossa kristittyjen syrjintä on todellista, eikä sitä edes yritetä piilotella.

Rendic pitää vielä huolestuttavampaa sitä, että THL, jonka tehtäväksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ihmiskaupan uhrien asumispalveluiden tilanteen kartoittamisen ja kyseisten palveluiden pilotoimisen vuoteen 2023 mennessä, sulkee jo lähtökohtaisesti pois kartoituksestaan ja mahdollisesta yhteistyöstä kristilliset palveluntuottajat.

– Mistä lähtien kristityt ja kristillinen toiminta on alkanut olemaan uhka valtionhallinnolle? Entä mistä lähtien THL:ssa on päätetty, että kristillisyys on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta arveluttavaa ja kyseenalaista myös ihmiskaupan uhreille ja heidän toipumiselleen, Rendic kysyy blogissaan.

– Oma, yli seitsemän vuoden työkokemukseni ihmiskaupan uhrien parissa niin Suomessa kuin ulkomailla todistaa jotain täysin muuta. Valtaosa kohtaamistani uhreista on vahvasti hyötynyt kristinuskon tuomasta toivosta, armosta ja mahdollisuudesta uuteen alkuun. Moni kirkkoon viemäni, kovapintainen nainen on romahtanut itkemään omaa tuskaansa kirkon lattialle. Moni afrikkalaistaustainen nainen on kokenut läpimurron vapautuessaan päälleen langetetuista kirouksista rukouksen kautta. Monelle naiselle usko siihen, että kaikki ei ole tässä, on ollut ainut keino selviytyä. Kristillistä apua ei ole ’tuputettu’, vaan uhrit ovat pyytäneet sitä itse, Rendic kertoo.

Hänestä on pelottavaa, että yhteiskunnassamme kristilliset toimijat ja kristillinen toiminta (vaikka se näyttäytyisi vain toiminnan pohjavireenä) halutaan sulkea ulkopuolelle.

– Vielä pelottavampaa on, että siinä jo osittain onnistutaa, Rendic päättää blogikirjoituksensa.

Aki Ruotsala vaatii THL:ltä vastauksia – ”Julkisen organisaation pitäisi olla erityisen tarkka yhdenmukaisuuspykälästä”

Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja Aki Ruotsala vaatii Twitterissä vastauksia THL:ltä.

– THL reagoi pyyntööni, mutta vastauksen viesti on se, että Rendicin kirjoitus ei ole totuudenmukainen, Ruotsala toteaa KD-verkkolehdelle maanantaina illansuussa.

– Julkista organisaatiota sitoo erittäin tarkasti yhdenmukaisuuspykälä. THL:n tyyppiseltä laitokselta vaaditaan erityistä tarkkuutta näissä asioissa.

Aki Ruotsala kävi läpi julkisen ryöpytyksen kesällä 2018, kun hänet valittiin Pori Jazzin toimitusjohtajaksi. Media nosti esiin Ruotsalan kommentteja sukupuolivähemmistöstä, ja mediakohun myötä Pori Jazz antoi Ruotsalalle potkut ennen töiden alkamista.

– Minun tapaukseni oli erilainen. Organisaatio suhtautui työhaastattelussa vakaumukseeni hyvin, mutta kohu syntyi median nostamista asioista.

Ruotsala hämmästelee, miten julkinen organisaatio voi toimia näin kuin THL-rekrytilanteessa Rendicin mukaan tehtiin.

– On erittäin huolestuttava ilmiö, jos tunnustavan kristityn imago alkaa aiheuttaa ongelmia tavallisissa työelämän rekrytoinneissa. Se tarkoittaa sitä, että yhdenvertaisuuslainsäädäntöä (§8) aletaan tulkita vapaasti ja mielivaltaisesti.

– Julkisen organisaation jos minkä pitäisi näyttää rekrytoinneissa esimerkkiä.

Kun tarkastelee THL:n twitter-vastauksia Ruotsalalle, voi tehdä huomion, että THL pahoittelee haastateltavan kokemusta, muttei pyydä anteeksi epäasiallisia kysymyksiä vakaumuksesta ja kristinuskosta.

– Moni osaava, hyvin koulutettu ja työkokemuksella varustettu vakaumuksellinen kristitty seuraa tällaista tilannetta siten, että oma vakaumus voi muuttua rekrytilanteessa ongelmaksi. Se on erittäin huolestuttava ilmiö, Ruotsala toteaa.

Ruotsalan ja THL:n välisistä twiiteistä poimittua maanantai-illansuulta 2.3.

Aki Ruotsala twiittaa 2.3. iltapäivällä klo 14 jälkeen, vaatii THL:ltä vastausta:
Yhdenvertaisuuslaissa todetaan: ”ketään ei saa syrjiä mm. USKONNON, VAKAUMUKSEN perusteella.” Sitä tulisi soveltaa eritysesti julkisella sektorilla, jonka toiminnan on aina perustuttava lakeihin. Nyt ei @THLorg
mennyt ihan putkeen? @yhdenvertaisuus

Ruotsala twiitaa uudelleen klo 15:38:
Hei @THLorg @tasaarvotieto @THLsosiaalityo
voitteko kommentoida jollain tavalla Rendicin kokemusta työhaastattelussa?

THL vastaa klo 16:47:
Hei, kyseiselle työnhakijalle on vastattu tänään aamulla henkilökohtaisesti ja pahoiteltu haastattelusta muodostunutta mielikuvaa. Uskonnollinen vakaumus ei ole THL:ssä valintaperuste mihinkään tehtävään haettaessa. 1/2
Kaikki haastatellut olivat hyvin perehtyneitä ihmiskauppailmiöön. Tehtävään valitulla henkilöllä oli lisäksi vahvin kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. 2/2

Ruotsala vastaa klo 17:01 ja kysyy:
Kiitos vastauksesta. Kuvastaako Rendicin blogikirjoitus haastattelun sisältöä? Onko haastattelussa kommentoitu hakijan vakaumusta hänen kuvaamallaan tavalla?

THL vastaa klo 17:29:
Uskonnollista vakaumusta ei mielestämme ole kommentoitu blogikirjoituksen mukaisesti. Olemme pahoitelleet henkilölle tilanteesta syntynyttä mielikuvaa. Työnhakijan uskonnollinen vakaumus ei millään tavalla vaikuta valintapäätökseen THL:llä.

Ruotsala kysyy klo 17:34:
Rendicin kirjoitus ei siis vastaa todellisuutta? Jos asiassa on ristiriitaisuuksia, siis onko henkilön vakaumusta kommentoitu haastattelussa vai ei, pitäisikö asia selvittää niin @THLorg kuin Rendicin oman oikeusturvan kannalta? Asiahan on nyt muuttunut julkiseksi.

THL ei ole vastannut Ruotsalan kysymykseen klo 19.30 mennessä (2. maaliskuuta)