Eduskunnan kansalaisinfossa pidetyssä tilaisuudessa arvioitiin ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa ja niiden osuutta konfliktissa Israelissa.

Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman haluaisi kitkeä sitkeitä Israeliin liittyviä ennakkokäsityksiä ja uskomuksia.

Maailmanpolitiikan ja median fokus on ollut Israelissa jo pitkään, mutta kaikki tieto, joka liittyy Israeliin ei ole ollut oikeaa ja tasapuolista.

Rehdimpää ja läpinäkyvämpää Israel-tietoutta peräänkuuluttava Fokus Israel 2020 on European Coalition for Israel-tiimin yhdessä muiden Israel-ystävyystoimikunnan jäsenjärjestöjen kanssa viime vuonna käynnistämä tapahtumahanke. Tilaisuuksia on ollut esimerkiksi Helsingissä useampi tällä viikolla.

– Yksi yleisimmin Israelia vastaan kuultuja syytöksiä on, että maa rikkoo kansainvälisen oikeuden sääntöjä – jopa niin, että Israelin valtion olemassaolo on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa

Eduskunnan kansalaisinfossa ääneen pääsi asiantuntijoita, jotka kykenivät arvioimaan ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa ja niiden osuutta konfliktissa Israelissa.

– Fokus on ollut siinä, että saamme oikeita asiantuntijoita paikalle, tapahtumaa järjestäviin yhdistyksiin kuuluvan ICEJ:n Suomen. osasto Varpu Haavisto kertoi.

Tapahtuman asiantuntijavieraana oli UK Lawyers for Israel-järjestön johtaja, juristi Natasha Hausdorff Englannista. Videoyhteydellä tapahtumaan osallistui niin ikään tutkija Shaun Sacks Israelista.

Tilaisuudessa alusti eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.

– Yksi yleisimmin Israelia vastaan kuultuja syytöksiä on, että maa rikkoo kansainvälisen oikeuden sääntöjä – jopa niin, että Israelin valtion olemassaolo on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, Östman alusti.

Esimerkiksi Länsirannalla olevista siirtokunnista puhuttaessa on yleistynyt väite, että juutalaisasutus Juudeassa, Samariassa ja Itä-Jerusalemissa on laitonta ja rikkoo kansainvälistä oikeutta. Tämän tyyppisiä kannanottoja on Östmanin mukaan toistettu niin paljon, että väitteistä on alkanut muodostua yleisesti hyväksytty käsitys.

– Tällaisia kannanottoja kuulemme jopa kansanedustajilta eri maiden parlamenteissa ja Euroopan unionissa; kirkkojen ja humanitaarista avustustyötä tekevien järjestöjen johtajien suusta, samoin kuin joidenkin tiedotusvälineiden toimittajilta.

Östman kehotaa suomalaisia suhtautumaan vakavasti Israel-vastaisuuden nousuun. Muutama valittu sana Östmanilla oli myös vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulalle, joka matkusti lähellä Gazan rajaa osoittaakseen mieltään Israelia vastaan.

– Haluaisin kehottaa edustaja Kontulaa ja hänen kollegoitaan suhtautumaan vakavasti kasvavaan antisemitismiin ja luopumaan Israelin valtioon ja juutalaisiin liittyvästä vihamielisyydestä ja negatiivisista pakkomielteistä.

Antisemitismin yleinen lisääntyminen Euroopassa on Östmanin mukaan selvästi havaittavissa. Siksi suomalaistenkin pitäisi olla valppaina tähän viittaavien ilmiöiden suhteen.

– Valitettavasti vihamielisyys juutalaisvaltiota kohtaan näyttää usein olevan voimakkaampaa kuin valmius dialogiin ja faktoihin perustuvaa keskusteluun. Vaikuttaa siltä, että jotkut poliitikot haluavat käydä vuoropuhelua mieluummin minkä tahansa totalitaristisen tai jihadistisen valtion kanssa kuin Lähi-idän ainoan demokratian, Israelin kanssa, Östman sanoo.

Tiedotusvälineiden kyvyttömyys nähdä ja välittää Israelin näkökulmia vaikeisiin tilanteisiin on hänen mukaansa toinen merkittävä ongelma. Tietämättömyys johtaa myös virheellisiin syytöksiin, mistä Östman pitää esimerkkinä Kontulan toimia.

– Israelin alkuperästä ja historiasta liikkuu monia väärinkäsityksiä ja harhaluuloja. Maan syntyvaiheisiin ja historiaan liittyy paljon levottomuuksia, mutta konfliktit liittyvät etupäässä ympäröivien arabimaailman haluttomuuteen hyväksyä juutalaisten tarve ja oikeus omaan valtioonsa.

– Länsimaisessa demokratiassa jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseensä ja sen vapaaseen ilmaisemiseen. Näkemysten tulisi kuitenkin perustua tosiasioihin, Östman vetosi.

Hän muistuttaa, että jokainen sukupolvi on vastuussa omasta ajastaan.

– Olemme vastuussa siitä mitä tapahtuu nyt ja miten osaamme tunnistaa aikamme ilmiöt. Meidän velvollisuutemme on pitää huoli siitä, että historia ei unohdu eikä toistu. Velvollisuutemme on vaatia tasapuolista uutisointia ja yhteiskunnallista keskustelua tämän päivän tapahtumista.