– On järkevää, että EU-budjettia uudelleenohjataan sekä vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslauseke otetaan käyttöön. Kuitenkaan ei pidä ottaa yhteistä velkaa kriisin perusteella, arvioi KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.

Johtavatko koronapandemian talousvaikutukset Euroopassa talouspolitiikan yhteisvastuuseen ja koronabondeihin? Politiikkaradiossa aihetta pohtivat tänään 31. maaliskuuta Sari Essayah’n ohella kansanedustajakollegat Satu Hassi (vihr) ja Elina Lepomäki (kok).

Toimittaja Tapio Pajunen totesi keskustelun alkuun, että koronapandemian aiheuttaman talouskriisin ensihoito on aloitettu euroalueella isoilla rahoilla. Esimerkiksi Saksa on laittanut taloutensa kriisihoitoon jo 156 miljardia euroa, Ranskan suurin piirtein saman määrän. Euroopan keskuspankki EKP on avannut velkakirjapiikin.

Yhdeksän euroalueen eteläistä jäsenmaata on ehdottanut yhteisten joukkovelkakirjojen, ”koronabondien”, käyttöönottoa, mutta kymmenen maata vastustaa. Esimerkiksi Saksa ja Hollanti eivät ole vakuuttuneet tästä ideasta, ei myöskään Suomi.

Sari Essayah’n mielestä on järkevää, että tässä tilanteessa EU-budjettia uudelleenohjataan ja vakaus- ja kasvusopimuksessa otetaan poikkeuslauseke käyttöön.
– Kielteisesti suhtaudun siihen, että lähdetään tekemään lisää yhteistä velkaa kriisin nojalla.

– Velan käyttötarkoitus ei pyhitä keinoja, vaikka olisi kyse terveydenhuollon kapasiteetista tai ilmastonmuutoksen torjumisesta. Siitä perusperiaatteesta on pidettävä kiinni, että jokainen EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan, Essayah painotti.

Eduskunnan Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi myönsi suhtautuvansa eurobondeihin avoimesti. Hänen mukaansa näitä koronabondeiksi kutsuttuja eurobondeja on vastustettu kymmenen vuoden takaisten argumenttien pohjalta, vaikka koronakriisiä ei ole aiheuttanut minkään maan vastuuton politiikka. Siksi hänen mielestään pitäisi selvittää mahdollisuudet kertaluonteisiin päätöksiin.

–  Eurobondit ovat ikään kuin symboli, ollaanko valmiit kertaluonteisiin toimiin poikkeuksellisessa tilanteessa, Hassi totesi.

– Jos kuvitellaan, että maiden taloudet ovat samanlaisella tasolla, ja niitä lähdetään luotottamaan samalla korkotasolla, se väistämättä johtaa hintakupliin. Tämä oli syynä edellisen talouskriisin syntymiseen. Siksi lääke ei voi olla tämän tyyppinen, Essayah argumentoi.

– Tunnustaudun mielelläni federalistiksi. Mutta täytyy ymmärtää, ettei velan yhteisvelallistaminen ei ole järkevä toimi, Lepomäki totesi ja säesti Essayah’n kantaa.

Lepomäki nosti esimerkiksi Amerikan Yhdysvallat, joka on toimiva liittovaltio, mutta jossa on kunnioitettu no-bail-out -periaatetta. Se tarkoittaa, ettei osavaltioiden velkaa oteta liittovaltiotasolla vastattavaksi.

Jo nyt euroalueella jo ollaan syvässä yhteisvastuussa, jopa USA:n liittovaltiota syvemmin. – Elina Lepomäki

Lepomäen mukaan vuoden 2008 finanssikriisi johtui siitä, että valtiot pääsivät velkaantumaan turhan alhaisilla koroilla. Jos hintasignaali halutaan tieten tahtoen häivyttää, se johtaa turhiin velkaantumisiin.

– Jo nyt euroalueella jo ollaan syvässä yhteisvastuussa, jopa USA:n liittovaltiota syvemmin.

– Tuntuu vallitsevan käsitys, että eurobondiemissio voitaisiin tehdä nopeasti, mutta se ei pidä paikkaansa. Pitäisi päättää ensin, mitä vastaan eurobondi voitaisiin laittaa liikkeelle. Jonkinlainen instituutio pitäisi laittaa pystyyn ja siihen menisi helposti pari vuotta. Eurobondeja ei juuri nyt kannata pohtia, Lepomäki totesi.

– Jos nopeasti halutaan jotain laittaa pystyyn, pitää käyttää olemassa olevaa instituutiota. EKP:n erittäin mittavat 150 miljardia euroa tulevat riittämään ainakin hetken aikaa.

Hassi puolestaan muistutti, että kaikkien euromaiden on oltava yksimielisiä, jotta eurobondit voisivat toteutua ja niiden tulisi olla paljon selkeämmin pohdittuja kuin nyt. Hänen mielestään voitaisiin käyttää eurobondeja investointeihin, joiden tulisi hillitä ilmastonmuutosta.

– USA:n liittovaltio ei takaa osavaltioiden lainoja, mutta liittovaltiolla on itsenäinen verotusoikeus. Siksi EU ei voi ottaa samalla tavoin lainaa kuin USA:n liittovaltio, Hassi muistutti.

Essayah korosti, että on noudatettava periaatetta, jossa jokainen EU:n jäsenvaltio pyrkii pitämään omasta taloudestaan huolta.

– Maiden välinen korkoero tulee näkyä markkinoilla. Eurooppalaisella pankkisektorilla on ylikapasiteettia ja zombi-pankkeja.

Hassin mielestä onni onnettomuudessa on, että 10 vuotta sitten finanssikriisin myötä luotiin Euroopan vakausmekanismi (EVM).

– Ilman sitä oltaisiin huomattavasti avuttomampia kuin nyt.

Essayah totesi, että EVM:stä voitaisiin myöntää terveydenhuoltoon liittyviä lainoja, mutta jos komissio alkaa ohjaamaan terveydenhuoltoon liittyviä päätöksiä, se astuu kansallisen päätösvallan alueelle.

– Siksi lainat Euroopan vakausmekanismista olisivat ongelmallisia. Olisi käytettävä sen sijaan avuksi kohdennettuja rahastoja ja Euroopan keskuspankkia, Essayah linjasi.

Jos komissio alkaa ohjaamaan terveydenhuoltoon liittyviä päätöksiä, se astuu kansallisen päätösvallan alueelle. – Sari Essayah

Essayah’n mielestä on erikoista, että Italian pääministeri Giuseppe Conten mielestä eurobondit olisivat osoitus siitä, onko solidaarisuutta vai ei.

– Minusta solidaarisuutta on se, kun potilaita siirretään Italiasta hoitoon Saksaan ja yritetään auttaa esimerkiksi varusteiden hankinnassa.

Hänen mukaansa federalismia ajavat voimat ovat liikkeellä EU:ssa.

–  Koronakriisin taustalla edelleen etenevät EU:n yhteisvastuulliset hankkeet, joita ei ole keskeytetty.

– Pankkiunionin yhteistä kriisiratkaisurahastoa ei tule viedä eteenpäin tilanteessa, jossa etenkin Italian pankkisektoriin sisältyy suuria riskejä. Kaikki tietävät, että Italian talouden tilanne on ollut varsin epävakaa jo ennen tätä.

– Italia on maailman pahimmin velkaantuneita maita, jolla velkasuhde on 130% bkt:hen, mutta se saa markkinoilta velkarahaa varsin maltillisella korolla, Lepomäki totesi.

Onko enää paluuta taloudellisesti normaaliin?

– Kun tästä kriisistä on selvitty, se normaali, johon palaamme ei varmasti ole se sama, jossa elimme. Ennenkin kriisien jälkeen on palattu uuteen normaaliin, esimerkiksi 90-luvun alun laman jälkeen, Satu Hassi muisteli.

– Tarvitaan sekä EU-tasolla että kansallisesti ulospääsystrategia tästä kriisistä – sellainen tiekartta, miten asiat hoidetaan, kun akuutti koronakriisi on ohi, Sari Essayah peräänkuulutti.