Sari Essayah’lta jyrkkä ei yhteisen velan kasvattamiseen – ”Federalistiset voimat käyttävät jopa koronakriisiä hyväkseen”

3.4.2020 klo 21:17 Politiikka Kristiina Kunnas

Puheenjohtaja Sari Essayah arvostelee EKP:tä yritystukikriteerien huonoudesta koronakriisissä. – Nyt apua menee sellaisille yrityksille, jotka eivät suinkaan osoita solidaarisuutta pk-yritysasiakkaitaan kohtaan.

Sari Essayah työskentelee yhä aina vain hiljaisemmaksi käyvässä Eduskuntatalossa. Kansanedustajillekin on suositeltu etätöitä, mutta useat puoluejohtajat ja ryhmien puheenjohtajat ovat silti eduskunnassa.

Puoluesihteeri Asmo Maanselkä haastatteli Essayah’a eduskunnassa KD-Kompassi -ohjelmaan Radio Deille. Maanselkä kertoo, että kaksikko piti turvaväliä toisiinsa haastatttelun aikana. Voit kuunnella koko haastattelun täältä.

Entäs sitten turvavälit kotikunnassa? Essayah’n koti on Lapinlahdella. Hän edusti aikanaan koko menestyksekkään kilpakävelijän uransa ajan Lapinlahden Vetoa. Paimion ja Brysselin vuosien jälkeen perhe palasi Lapinlahdelle.

– Pohjois-Savossa harvaan asutulla seudulla pienessä kunnassa rajoitukset tulevat luonnostaan toimeenpannuiksi. Harvoin kokoonnutaan yli kymmenellä hengellä – silloin olisi jo melkoinen ruuhka.

– Kyläteillä ei paljon tule ihmisiä vastaan. Toki sielläkin on otettu ohjeet todesta. Ikäihmisiä pyritään auttamaan, jotta saavat kauppakassinsa. Taajaman ulkopuolella asuvat tarvitsevat kuljetusapua.

Essayah kertoo, että seurakunnasta on soitettu yli 70-vuotiaille ja kysytty heidän jaksamisensa ja avuntarpeensa.

– Pienissä kunnissa naapuriapu ja lähimmäisyys ovat vielä elettyä arkea. Se näyttää tällaisena hetkenä vahvuutensa.

Pienissä kunnissa naapuriapu ja lähimmäisyys ovat vielä elettyä arkea. Se näyttää tällaisena hetkenä vahvuutensa.

Asmo Maanselkä kysyy KD-Kompassi -haastattelussa Essayah’lta arviota koronakriisin tähänastisista toimenpiteistä.

– Kriisi on jo tähän mennessä osoittanut sen, että olimme siihen huonommin valmistautuneita kuin luulimme. Huoltovarmuuskeskuksen materiaaleihin piti turvautua jo kriisin alkumetreillä.

– Ehkä suurimmat virheet tehtiin siinä, ettei lentokentälle tulleita laitettu karanteeniin – näin tartunnansaaneet pääsivät levittämään tautia. Jopa hoitohenkilöstöä saattoi tulla suoraan laskettelureissulta Itävallasta työpaikalle, jolloin väkeä joko sairastui tai joutui altistuneena karanteeniin.

Rajoitustoimenpiteet tulivat myöhässä.

– Liian hitaasti lähdettin sulkemaan yhteiskuntaa. Esimerkiksi ravintoloiden ja baarien sulkeminen asiakaskäynneiltä tapahtui aivan liian myöhään. Emme olleet lainsäädäntöteknisesti niihin valmistautuneita – ministeriöissä aloitettiin lakitekstien pohtiminen siinä vaiheessa, kun rajoitusten olisi jo pitänyt olla eduskunnassa päätöksenteossa, Essayah kritisoi.

Yrittäjät ovat hädässä.

Yrittäjät ovat hädässä, vaikka 15 miljardia olisi tulossa erilaisina apuina.

– Yrityskentästä on tullut vahva näkemys, ettei apu riitä. Vaikea on sanoa, miten pitkään apurahoitus voisi toimia.

Essayah toivoo, etteivät lomautukset muuttuisi irtisanomisiksi.

Hätäapupaketit ovat kolmen kuukauden ensiapu.

– Mutta yhteiskunta ei voi kovin kauan pyörittää sekä yksityistä että julkista sektoria – siinä tulee raja vastaan. On pystyttävä nyt lykkäämään yrittäjien maksuja, mutta samalla pohdittava kaiken aikaa, miten kriisistä tullaan hallitusti ulos, Essayah vaatii.

– Yrityksiä pitää nyt auttaa ja pelastaa työpaikkoja.

Sari Essayah talousasiantuntijana tyrmää koronabondit eli joukkovelkakirjat.

– Suhtaudun niihin erittäin kielteisesti. Ne olisivat yhteisvastuun ja yhteisen velan lisäämistä, ja sille tielle ei pidä lähteä, Essayah kieltää.

– EKP pyrkii muuten lisäämään tukea 750 miljardilla euroja.

Essayah nostaa esiin sellaisia suomalaisyrityksiä, jotka ovat saamassa tukea EKP:ltä, mutta jotka eivät ole itse osoittaneet minkäänlaista solidaarisuutta kotimaisia pk-yrityksiä kohtaan.

– Ne ovat päinvastoin nostaneet vuokria tai kertoneet perivänsä vuokrat kuten ennenkin. Suomalaiset metsäyhtiöt eivät myöskään ole kovimmin tässä kriisissä kärsimässä.

– En vain ymmärrä, miksi EKP:n osoitteet tuelle ovat olleet väärät: yritystukikriteerit ovat pielessä, hän kritisoi.

Essayah toimi Euroopan parlamentin edustajana 2009–2014.

– EU:n budjetin sisällä pitäisi pystyä nyt höllentämään solidaarisuus- tai rakenne- ja investointirahastojen käyttötarkoitusta. Jäsenmaiden pitäisi nyt pystyä käyttämään niitä kriisintorjunnassa. Vakaus- ja kasvusopimusta pitäisi nyt höllentää ja valtion tukisääntöjä niin ikään.

– Hyvin kriittisesti suhtaudun yhteisen velan lisäämiseen. Federalistiset voimat ovat herkästi liikkeellä nyt. Liittovaltiokehityksen edistämiseen käytetään jopa koronakriisiä, Essayah arvostelee.

Maanselkä haastaa Essayah’n antamaan seurakunnille vinkkejä kriisitilanteen hoitamiseen.

– Seurakuntien tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen ja ihmisten auttaminen. Lohduttaminen ja tukeminen ovat keskeistä.

Mutta seurakunnat ovat auttaneet jo muussakin.

– Seurakunnat ovat siirtyneet nettilähetyksiin. Seurakunnan ja jokaisen kristityn tehtävä on elää lähimmäisyyttä todeksi nyt, ja tuoda Raamatusta tulevaa tulevaisuuden ja toivon sanomaa vaikeitten aikojen keskelle.

 

 

Puoluesihteeri kaipaa koronakriisikokemuksia sähköpostilla!

Miten korona on vaikuttanut elämääsi? Millaisia ideoita sinulla on kriisin helpottamiseksi?
Lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected]

 

 

 

Ylös