Viikon KD-valtuutettu Daniel Svenlin, Luoto: ”Uskon maaseudun kasvattavan suosiotaan tulevaisuudessa – myös etätyöt lisääntyvät”
4.5.2020 klo 17:20 Viikon valtuutettu Kristiina Kunnas
Yhteiskunta ja politiikka alkoivat kiinnostaa jo pikkupojasta lähtien. Daniel Svenlin liittyi Kristillisdemokraatteihin 18-vuotiaana. Toisen kauden luotolaisvaltuutettu on kunnanhallituksessa ja suunnittelujaoston puheenjohtaja.
– Kristillisdemokraatit oli helppo valinta minulle. Olin jo lapsesta lähtien kiinnostunut yhteiskunnasta, ja historia oli koulussa lempiaineeni, kertoo toisen kauden valtuutettu Daniel Svenlin. Hänet valittiin jo 21-vuotiaana Luodon kunnanvaltuustoon.
Daniel Svenlin oli pikkupojasta asti kiinnostunut yhteiskunnasta.
– Lapsesta lähtien luin paljon kirjoja ja koulussa historia oli lempiaineeni. Eri ideologiat tulivat tutuiksi jo nuorena.
Yhteiskunta ja politiikka alkoivat kiinnostaa. Daniel Svenlin liittyi Kristillisdemokraatteihin 18-vuotiaana. Kun hän oli 21-vuotias tuli pyyntö asettua ehdokkaaksi vuoden 2012 kuntavaaleissa.
– Oli helppo lähteä mukaan. Vaalit menivät yli odotusten ja tulin valituksi kunnanvaltuustoon ja myös kunnanhallitukseen.
– Olin sitten ehdolla myös 2017 ja uusin paikkani, Svenlin kertoo.
Hän on kasvanut suurperheessä maaseudulla, Larsmon eli Luodon elinvoimaisessa Näsin kylässä.
– Ikätovereita oli paljon ja yhteisöllinen meininki oli hyvä. Kasvuympäristö oli onnellinen ja turvallinen.
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kieliympäristö oli yksinomaan ruotsinkielinen.
– Sen voi nähdä sekä rikkautena että haasteena.
Svenlin työskentelee yrittäjänä. Hän asuu vaimonsa Linnean sekä 7- ja 4-vuotiaiden tyttäriensä kanssa vastarakennetussa omakotitalossa. Vapaa-aika kuluu perheen, kirjojen ja liikunnan parissa.
– Aiemmin pelasin myös salibandyä mutta lopetin sen vuosi sitten saadakseni enemmän aikaa siihen, mikä on tärkeää elämässä.
Svenlin pohtii hallituksen politiikkaa maaseudun asukkaana, yrittäjänä ja perheenisänä.
– Talouspolitiikka on kritiikin kohteena. Tietenkin korona muutti kaiken, mutta hallituksen budjetti oli jo pari miljoonaa alijäämäinen. Jos hallituksen tavoite oli saada työllisyys nousemaan 75 prosenttiin, niin se ei ole lainkaan uskottavaa.
Jo ennen koronakriisiä hallituksen konkreettiset toimenpiteet työllisyyden parantamiseen loistivat poissaolollaan.
– Jo ennen koronakriisiä hallituksen konkreettiset toimenpiteet työllisyyden parantamiseen loistivat poissaolollaan. Sekä oppositio että myös Euroopan komissio ovat vaatineet hallitusta saamaan budjetin balanssiin vuoteen 2023 mennessä.
Seuraaville sukupolville on lankeamassa suuri velka.
– Toivon, että seuraava hallitus ottaa velanoton haasteen niin vakavasti, että voimme jättää seuraaville sukupolville toimivan hyvinvoinnin emmekä ainoastaan velvoitetta huolehtia meidän hyvinvoinnistamme.
Svenlin uskoo, että maaseudun vetovoima kasvaa tulevaisuudessa. Hän ei halua asettaa kaupunkeja ja maaseutua toisiaan vastaan. Kaupunkien ja kasvukeskusten vetovoima saa monet muuttamaan niihin opiskelemaan tai työskentelemään.
– Haluan sen arvokkaan oikeuden säilyvän, että ihminen saa valita asuinpaikkansa. Uskon kuitenkin, että asuminen maaseudulla kasvattaa suosiotaan tulevaisuudessa. Koronakriisikin on näyttänyt sen, että yhä suurempi osa haluaisi saada työn, jossa voi työskennellä etänä.
– Tämä voi saada aikaan sen, että yhä useamman ei tarvitse muuttaa kaupunkeihin toimeentulon vuoksi. Tietenkin infra ja tieverkosto ovat todella tärkeitä, jotta Suomi voi kaikkineen säilyä elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä, Svenlin muistuttaa.
Hänen mielestään tarvitaan molemminpuolista arvostusta. On tärkeää, että maaseudulla ymmärretään satsaukset kasvukeskuksiin.
– Vastaavasti kasvukeskusten on ymmärrettävä, että myös ne joutuvat lopulta kärsimään, mikäli infra ei maaseudulla toimi.
Onko Svenlinillä evästystä Kristillisdemokraattien johdolle tai muille päättäjille?
– Pilke silmäkulmassa sanon, että ottakaa Luodosta esimerkkiä. Hallituksen tavoite nostaa työllisyys 75 prosenttiin on utopistinen, mutta Luodossa se oli 83,8 % jo vuonna 2017. Tänä vuonna olemme samoissa lukemissa.
Pilke silmäkulmassa sanon, että ottakaa Luodosta esimerkkiä.
– Luodon tuloveroprosentti on niinkin matala kuin 19,5.
Svenlin muistelee hyvillä mielin, että Iltalehti valitsi Luodon Suomen onnellisimmaksi kunnaksi 2018.
– Mistähän se johtuisi? Voisiko syynä olla se, että kunnassamme Kristillisdemokraatit on suurin puolue, Svenlin naurahtaa.