– Oliko Suomi ensimmäisten joukossa liittymässä EU:n Covid19-takuurahastoon, Sari Essayah penäsi valtiovarainministeri Katri Kulmunilta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah luonnehtii hallituksen kolmatta lisätalousarviota eli koronakriisin akuuttiin hoitoon suunnattuja lisämäärärahoja kiireellisiksi.

Tällä kertaa käsittelyssä ollut ravitsemusalan yrittäjien tukeminen 123 miljoonalla ei kuitenkaan Essayah’n mukaan riitä, kun huomioidaan alan suuri työllistämisvaikutus.

– Nyt alalla on suuri riski, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, hän sanoi.

KD vaatii myös muutoksia tuen ehtoihin, jotta esimerkiksi pitopalvelut ja kausiluontoinen ravintolatoiminta pääsisi tuen piiriin mukaan.

Kristillisdemokraatit esittää ravintolayrittäjille tuplasti suurempaa määrärahaa eli 250 miljoonaa euroa

Kristillisdemokraatit esittää ravintolayrittäjille tuplasti suurempaa määrärahaa eli 250 miljoonaa euroa.

Essayahia hiersivät kuitenkin yhä edelleen viime perjantaina Suuren valiokunnan käsittelyssä olleet EU-takuut.

Essayah muistuttaa, että kaiken kaikkiaan koronakriisi lisää Suomen valtion luottovastuutapahtumia voimakkaasti. Suomessa valtiontakausten kanta (vuoden 2019 lopussa 60,2 mrd.) on selvästi EU-maiden suurin suhteessa BKT:n.

Suuressa takauskannassa piilee riski valtiontaloudelle.

– EU-takauksissa on kyse korkeariskisistä takauksista ja on hyvin mahdollista että takauksia lankeaa jossakin vaiheessa maksettavaksi, Essayah muistuttaa.

Essayah nosti esiin myös perustuslakivaliokunnan esittämän huolen siitä, että voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta.

– Jos emme ole selkeästi kartalla siitä, mikä kokonaisvastuiden määrä on. Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että takuurahastoon Suomen ei tule lähteä ensimmäisten joukossa.

Essayah mukaan rahaston myöntämiin takauksiin liittyy huomattavan korkea riski merkittävään määrään tappioita.

– Oliko Suomi ensimmäisten joukossa liittymässä takuurahastoon, Essayah penäsi valtiovarainministeri Katri Kulmunilta.

Essayah itse jätti viime perjantaina eriävän mielipiteen eduskunnan Suuren valiokunnan asialistalla oleviin uusiin EU-tason rahoitusvastuisiin. Niihin kuuluu nimenomaan Euroopan investointipankin yhteyteen perustettava EU Covid-19-takuurahasto.

– Nämä takuurahaston eri instrumentit ovat osin epäselviä ja niiden tosiasiallinen hyöty suomalaisille yrityksille on kyseenalainen, Essayah perusteli kantaansa.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu ilmi, että rahasto onkin nähtävä Suomen osalta lähinnä eurooppalaisena solidaarisuushankkeena.

Myös eurooppaoikeuden professori Päivi Laine-Sandberg arvioi Helsingin Sanomissa (8.5.), että 25 miljardin euron covid-19-rahaston hyöty Suomelle on vähäinen, sillä sen on määrä ­antaa korkeariskisiä lainoja etenkin eteläeurooppalaisille yrityksille.