Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen on huolissaan siitä, kuinka hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvataan poikkeusoloissa, kun todistusvalintaa merkittävästi äkillisesti kasvatetaan.

Räsänen muistuttaa hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus on turvattava korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa myös poikkeusoloissa.

Tänä keväänä moni yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin valmistautuva nuori joutui pahasti pettymään, kun Suomen korkeakoulut tiedottivat, että pääsykokeita ei voi tänä keväänä järjestää fyysisesti paikan päällä koronatilanteen vuoksi.

Ammattikorkeakoulujen kokeet järjestetään etäkokeina ja yliopistoissa perinteisiä valintakokeita korvataan sähköisillä etäkokeilla, kaksivaiheisilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä ja todistusvalinnan merkittävällä laajentamisella.

Kun valintakoekiintiö pienenee, on vaarana, että mahdollisuus päästä sisään heikommalla ylioppilastodistuksella tai ilman sitä heikkenee, Räsänen kritisoi.

Tilanne on asettanut hakijat epäoikeudenmukaiseen asetelmaan. Räsänen kysyykin, kuinka hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus turvataan poikkeusoloissa, kun todistusvalintaa merkittävästi äkillisesti kasvatetaan.

– Nuoret ovat voineet ottaa palkatonta lomaa töistä kokeisiin lukeakseen ja maksaa tuhansia euroja valmennuskursseista. Monet ovat valmistautuneet kokeisiin sen perusteella, mihin kiintiöön he kuuluisivat. Kun valintakoekiintiö pienenee, on vaarana, että mahdollisuus päästä sisään heikommalla ylioppilastodistuksella tai ilman sitä heikkenee, Räsänen kritisoi.

Lisäksi eri aloilla on tehty hyvin erilaisia ratkaisuja.

Oikeustieteellisessä sähköinen etävalintakoe voidaan järjestää, mutta psykologiassa ei. Todistusvalinnan osuutta on monella alalla kasvatettu huomattavasti.

Esimerkiksi lääketieteellisillä aloilla aloituspaikoista 75 prosenttia täytetään todistusvalinnalla ja loput 25 prosenttia kaksivaiheisella valintakokeella.

Suomenkieliseen psykologian koulutukseen on nyt kolme eri valintatapaa. Kahdella eri tavalla tehtävällä todistusvalinnalla valikoituu 93 prosenttia uusista opiskelijoista, kun alkuperäissuunnitelmien mukaan suomenkielisen psykologian koulutusohjelmaan valittavista opiskelijoista 60 prosenttia olisi valittu todistuksen perusteella.

Räsäsen mukaan on tärkeää, että nuorten yhdenvertaisuus ja oikeusturva taataan korkeakouluhauissa koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissakin.

– Jos nuori ei ole onnistunut kirjoituksissa, pääseekö hän nyt mitenkään osoittamaan taitojaan? On ehdottoman tärkeää, että hakijoiden terveys ja turvallisuus taataan, mutta äkilliset sääntömuutokset ovat silti ongelmallisia ja eriarvoistavia, hän sanoo.

Opiskelijavalintoihin tehdyistä muutoksista on tehty lukuisia kanteluita Suomen ylimmille laillisuusvalvojille. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on julkisuudessa todennut, että kanteluissa mainitaan esimerkiksi todistusvalinnan laajentuminen liian yllätyksellisesti ja valintakriteereiden nopeat muutokset.

Räsänen puolestaan huomauttaa, että korkeakoulut haluavat opiskelemaan taitavimmat ja motivoituneimmat, mutta näiden ominaisuuksien mittaaminen tasapuolisesti on tänä keväänä haasteellista.

– Vaarana on, että motivoituneet hakijat, jotka normaalioloissa ansaitsivat ja olisivat saaneet vastaanottaa opiskelupaikan, putoavatkin nyt hakuprosessista pois.