Talous kiinnosti KD kyselytunnilla, jossa vastaamassa oli kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman.

Facebook live-lähetyksessä Östman muistutti velkaantumisasteen hälyttävästä kasvusta koronakriisin aikana.

Helatorstain vuoksi KD kyselytunti pidettiin poikkeuksellisesti tiistai-iltapäivänä.

Tällä kertaa katsojien kysymyksiin oli vastaamassa kansanedustaja Peter Östman.

Kyselytunnin teemana olivat erityisesti talous, työllisyys, yrittäjyys ja maatalous ja juuri nämä aiheet kiinnostivat katsojia.

Peter Östmanin mukaan korona on runnellut kovalla kädellä taloutta. Erityisesti kunnat ovat nyt tiukilla ja valtio joutuu tarkistamaan avustuksiensa määrää kunnille.

Koronan hinta näkyy myös velkaantumisasteen kohoamisessa. Östman muistuttaa, että jo ennen koronakriisiä Suomen velkaantuminen oli jo ylittänyt 60 prosenttia BKT:sta.

Nyt bruttokansantuote laskee nopeasti; arviot kansantuotteen supistumisesta vaihtelevat 5 prosentista jopa 13 prosenttiin. Samalla velkaa otetaan jopa 20 miljardia lisää.

– Se tarkoittaa, että velkaantumisaste nousee nyt rajusti.

– Meidän pitää saada enemmän uusia innovaatioita liikkeelle ja tehdä vastaavasti veropoliittisia päätöksiä, jotka saavat kansainvälisiä yrityksiä liikkeelle.

Jatkossa korostuu kilpailukyky, johon vaikuttaa muun muassa palkkataso ja verotukselliset keinot.

– Meidän pitää saada enemmän uusia innovaatioita liikkeelle ja tehdä vastaavasti veropoliittisia päätöksiä, jotka saavat kansainvälisiä yrityksiä liikkeelle.

Koronakriisin aikana suljettujen ravintoloiden tuen pitäisi Östman mukaan olla reilumpi.

– 123 miljoonaa euroa, jota on esitetty, ei riitä. Ravintola-ala on toivonut liki kolme kertaa suurempaa summaa, Östman muistuttaa.

Ravintoloille olisi pitänyt Östmanin mukaan rakentaa yksinkertaisempia tukimuotoja, vähemmällä byrokratialla, mutta nyt tuesta tuli sillisalaatti.

Finnairin päätöstä kotimaan lentojen karsimisesta Östman pitää valitettavana.

– Finnair on yhtiönä pärjännyt hyvin viime vuosina. Mutta yhtiö, jossa valtio on pääomistaja; eikö sen tehtävänä ole palvella kansalaisia tasavertaisesti, Östman kysyy.

Finnairin yhtiöjärjestykseen voisi kirjata ohjeistuksen asiasta, ja se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.

– Tai sitten on vain todettava, ettemme voi odottaa Finnairin hoitavan kotimaan reittejä ja annetaan ne jonkun muun hoidettavaksi.

Entä mistä lisää työvoimaa maatiloille?

– Tämä on yksi haastavampia asioita lähikuukausina erityisesti marja- ja juurestiloilla. Nuoret suomalaiset eivät ole viime vuosina olleet kiinnostuneita näistä tehtävistä.

– Nyt onneksi hallitus sai neuvoteltua Ukrainan viranomaisten kanssa, että sieltä pääsee kausityöntekijöitä joku määrä. Mutta nähtäväksi jää, mikä se on.

Östman jakaa Vesa Vihriälän työryhmän näkemyksen elvytyksestä: Päättäjien kannattaa nyt elvyttää.

Mutta laskukin tulee myöhemmin maksettavaksi ja silloin keskusteluun tulevat menoleikkaukset ja veronkiristykset.

– Ainakaan työn verotusta ei pidä kiristää vaan mielummin sitten joitain muita veroja, Östman väläyttää.

Hallituksen hankkeita karsimalla voitaisiin tasapainottaa taloutta. Kautta linjan löytyy Östmanin mukaan säästettävää. Tikun nokkaan päätyy ensimmäisten joukossa sukupuolineutraali henkilötunnushanke, jonka kustannus on miljardi euroa. Vihreiden puoluekokousaloitteesta lähteneelle hankkeelle ei Östmanilta löydy sympatiaa.

– Siihen ei pidä laittaa yhtään rahaa, hän sanoo.

Östmanin viesti suomalaisille on:

– Ahkeruus, innovatiivisuuus ja positiivisuus; jos kaikki lähdemme sillä asenteella liikkeelle, Suomi saadaan nousuun myös taloudellisesti.

– Kotimaan matkailu tulee kasvamaan tänä kesänä, se näkyy hotelleissa, ravintoloissa ja leirintäalueilla, Östman muistuttaa.

Ilmapiiri korona-aikana on odottava. KD liven katsojat pohtivat, milloin ja miten yhteiskuntaa avataan.

– Erittäin hyvä kysymys, mutta hyvin vaikea vastata. Nyt on ollut äärimmäisen rajut toimenpiteet, josta pikkuhiljaa liikutaan pois. Emme tiedä kaikkea viruksesta. Toivon mukaan toista aaltoa ei tulisi ja rokotekin saataisiin ennen pitkää.

– Onneksi on kesä edessä ja se vaikuttaa psykologisesti siihen, miten me suomalaiset jaksamme tämän keskellä.

Koulujen avaamisesta Östman pitää riskinottona, joka on näkynyt altistumisina Uudenmaan kouluissa. Lähipäivinä tilastoista nähdään, nousevatko tartuntaluvut.

– Sitten voi arvioida, oliko tämä oikea ratkaisu.

Östmanilta kysytään myös hävittäjähankkeesta.

– KD:n eduskuntaryhmässä toivotaan, että Suomi toteuttaa hävittäjähankinnat, koska vuonna 1992 hankitut Hornet-hävittäjät ovat elinkaarensa päässä.

– Suomen on panostettava itsenäiseen puolustukseen, Östman sanoo.

Yhteisvastuullisia EU-velkarahastoja KD on järjestelmällisesti vastustanut eduskunnan Suuressa valiokunnassa. Eriäviä mielipiteitä on jätetty myös koronakriisin aikana esitettyihin EU:n Covid19-takuurahastoon ja työllisyysrahaston Sureen.

– Tulemme jatkossakin pitämään kiiinni linjasta, että kukin jäsenmaa vastaa omista veloistaan. Östman lupaa.