–Suhtaudumme myönteisesti toimiin, joilla pyritään vivuttamaan Eurooppa uuden talouskasvun uralle samalla hyödyntäen uutta vihreää teknologiaa ja innovaatioita sekä huomioiden luonnonvarojen kestävyys- ja monimuotoisuusnäkökulmat, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo.

Kristillisdemokraattien valiokuntaryhmä eli kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ovat ottaneet kriittisen kannan EU:n niin sanottuun Green Deal -ohjelmaan eduskunnan Suuressa valiokunnassa.

Kaksikko jätti aiheesta myös eriävän mielipiteen, jonka he edellyttävät hallituksen ottavan huomioon Suomen neuvottelutavoitteissa.

Vihreän kehityksen ohjelmasta on tulossa varsin sitova, ja vielä ennen koronakriisiä sen piti olla suurin kehitysrahastoista. Nyt kuitenkin koronan rampauttavan talouden ja työllisyyden pelastamiseksi on jo sorvattu useita muita, perinteisempiä tukirahastoja.

Essayah arvioikin, että juuri nyt on vaikea nähdä, miten Vihreän kehityksen ohjelma nivoutuu EU:n tukipakettien ja rahoituskehyksien kokonaisuuteen.

– Jännityksellä odotamme, mitkä ovat monivuotiset rahoituskehykset esimerkiksi Suomelle tärkeän maatalouden osalta. Komission ensi viikon esitykset saattavat olla muuttuneet, hän pohtii.

Green dealin tavoitteena on kuitenkin luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa. Kunnianhimoisen ohjelman myötä EU ottaisi myös ilmastojohtajuuden maailmanlaajuisesti.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että ohjelmassa on paljon hyvää ja toteuttamiskelpoista, mutta sen vaikutuksen talouteen ja työllisyyteen ovat kysymysmerkkejä.

– Suhtaudumme myönteisesti toimiin, joilla pyritään vivuttamaan Eurooppa uuden talouskasvun uralle samalla hyödyntäen uutta vihreää teknologiaa ja innovaatioita sekä huomioiden luonnonvarojen kestävyys- ja monimuotoisuusnäkökulmat, hän tiivistää.

Kysymys on esimerkiksi siitä, miten pystytään hyödyntämään kiertotaloutta tai siitä, millaisia mahdollisuuksia ohjelma tarjoaa suomalaiselle korkeatasoiselle Clean techille.

On uhka Suomen näkökulmasta, että ilmastonmuutoksen hillinnässä ohitetaan energiatuotannon paletti ja ydinvoima; niitä ei voi kategorisesti sivuuttaa

Toisaalta ohjelman suurin puute on juuri se, että Suomen kaltaista, metsiään monimuotoisesti hyödyntävää taloutta se ei aivan ymmärrä eikä tunnusta. Myös biotalous ja kiertotalous jää ohjelmassa aivan liian vähälle huomiolle.

Niinpä kristillisdemokraattien eriävässä mielipiteessä korostuu suomalainen metsien monipuolinen hyötykäyttö ja pohjoisen maan maatalouden erityisolot sekä pitikien etäisyyksien tuomat haasteet.

– Olemme yrittäneet tehdä tasapainoisen esityksen huomioiden juuri kansalliset kysymykset, Essayah kertoo.

Hänen mukaansa ohjelman suurin heikkous on metsätalouden ja maankäytön kokonaisvaltaisen näkemyksen puute. Ohjelma ei tunnista monitavoitteista ja monimuotoista metsätaloutta.

– Suomalainen metsätalous on esimerkki siitä, miten puuta tuotetaan ilmasto- ja ympäristökestävällä tavalla. Olemme kyenneet ylläpitämään hiilensidontaa ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta samalla, kun olemme kasvattaneet metsäteollisuuden tuottamaa arvonlisää.

Komission on Essayah’n mielestä aivan turha astua kansallisen päätäntävallan ylitse, mitä tulee esimerkiksi metsien suojeluun. Yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa.

– Tätä faktaa vasten olisi kummallista, jos Suomelle asetettaisiin ylimääräisiä velvoitteita EU:n tasolta.

Suomen energiapaletissa korostuu ydinvoiman merkitys hiilineutraalina energianlähteenä ja siitäkin oli eurooppalaista ohjelmaa erikseen muistutettava.

– Kyllä se on uhka Suomen näkökulmasta, että ilmastonmuutoksen hillinnässä ohitetaan energiatuotannon paletti ja ydinvoima; niitä ei voi kategorisesti sivuuttaa, Essayah sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeä välttää muutkin vastaavat virheet, joissa vihreä leima ikään kuin oikeuttaa tai kieltää itsetarkoituksellisesti jonkin asian.

Suomessa turve on tämänkaltainen kysymys. Kuitenkin turpeen käyttöön liittyy Suomessa myös huoltovarmuustekijöitä, joita on Essayah’n mielestä syytä pitää esille.

– Turpeen energiakäytön vähentyessä on varmistettava, että sitä voidaan käyttää tulevaisuudessa muihin käyttötarkoituksiin, kuten kuivikkeena, puutarhataloudessa tai uusissa innovaatioissa.

Essayah painottaa, että päästövähennykset on syytä tehdä siellä, missä se on kaikkein kustannustehokkainta. Sen mukaan päästökaupan globaalin tiukentamisen ja laajentamisen tulee olla ensisijainen keino leikata päästöjä.

– EU:n yksipuolisilla toimilla ei kuitenkaan pystytä riittävästi vaikuttamaan kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen, Essayah muistuttaa.

Tärkeää kristillisdemokraateille on tukea toimia, joilla maatalouspolitiikassa varmistetaan huoltovarmuus, kansallisen ruoantuotannon turvaaminen, ruokaturva sekä tuottajien aseman parantaminen arvoketjussa.

Maataloussektoriin kohdistuu kuitenkin merkittävää leikkauspainetta ja maataloustuottajat ovat yhä ahtaammalla.

– Maataloustuottajien näkökulmasta vihreän kehityksen ohjelman keskeinen ongelma on, että se lisää tuottajille vaatimuksia ja kustannuksia, mutta ei takaa rahoitusta, Essayah muistuttaa.