”Ei kerta kaikkiaan käy, että maksaisimme vielä muidenkin viulut!” – Essayah’n mielestä elpymisrahastolla elvytetään Italiaa ja Espanjaa

4.6.2020 klo 17:54 Eduskunta Samuli Rissanen

– Kasvavan velka- ja vastuutaakan alla suomalainen veronmaksaja kiristää vyötä, mutta pian myös hampaitaan. Suomi itse velkaantuu tänä vuonna lähes 20 miljardilla eurolla. Ja ettäkö maksaisimme vielä muiden viulut päälle? Se ei kerta kaikkiaan käy, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

– Näin vauhdikasta fiskaaliunionin rakentamista harva ennakoi. Kytkemällä elpymisrahasto monivuotiseen EU-budjettiin sitä päästään paisuttamaan tulevaisuudessakin aivan toisiin mittaluokkiin, laajentamaan sen käyttökohteita ja mahdollistamaan velanotto ja verotus. Tälle kaikelleko Marinin hallitus on antamassa hyväksynnän, Essayah kysyy EU:n 750 miljardin euron elpymisrahastosta, josta eduskunta käy parhaillaan debattia.

Essayah muistutti, että elpymisrahasto on täynnä lukemattomia ongelmia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

– Jälleen kerran Brysselin virkamieskoneisto on keksinyt luovan tavan kiertää perussopimuksia niin, että jäsenvaltioiden sijasta unioni ottaisikin velkaa.

Leijonanosa elpymisrahaston tuesta, yhteensä yli 300 miljardia euroa, menisi Italialle ja Espanjalle, muut isot saajat olisivat Ranska ja Kreikka.

Tämänkin pitäisi Essayah’n mielestä olla kiellettyä, sillä unionin talousarvion pitää olla tasapainossa eikä se saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Sopimusten rikkominen rapauttaa hänen mukaansa unionin uskottavuutta ja eurooppalaista yhteistyötä pala palalta.

– Kristillisdemokraatit ei voi hyväksyä esitystä suorien tukien jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta. Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että monivuotinen rahoituskehys ja kriisitoimenpiteet pidetään erillään, hän sanoo.

EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi Essayah’n mukaan pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

– Eurooppalaisia ponnistuksia tarvitaan kriisistä ylitse pääsemiseksi, mutta voi pohtia auttavatko ilman ehtoja heitellyt miljardit Euroopan taloutta nousuun. Kasvua ja innovaatioita on ennenkin toivottu, mutta saatu Etelä-Eurooppaan hukkainvestointeina tyhjiä satamia, lentokenttiä ja tien pätkiä, hän muistuttaa.

Leijonanosa elpymisrahaston tuesta, yhteensä yli 300 miljardia euroa, menisi Italialle ja Espanjalle, muut isot saajat olisivat Ranska ja Kreikka. Ennusteiden mukaan Italian julkisen velan bkt:n suhde on nousemassa 155 prosenttiin ja Ranskan ja Espanjan noin 115 prosenttiin.

Lisäksi ranskalaiset pankit ovat rahoittaneet runsaasti Italiaa.

– Jokainen voi päätellä tahollaan, hoidetaanko tässä koronaviruskriisiä vai jotain ihan muuta, Essayah huomauttaa.

Suomi maksaisi paketista huomattavasti enemmän kuin saisi avustuksia takaisin, lisäksi elpymisrahasto nostaisi Suomen jäsenmaksuosuutta entisestään, ja avaisi unionille omien varojen kautta veropiikin puuttua jäsenmaiden budjettisuvereeniteettiin.

Marinin hallituksen päätöksin Suomi on jo tähän mennessä sitoutunut yhdessä muiden EU-maiden kanssa antamaan hätäapua 540 miljardia euroa ja kannattanut pankkiunionissa yhteisen kriisimekanismin aikaistettua käyttöönottoa

Perustuslain vaatima vastuiden tarkkarajaisuuskaan ei sen sijaan toteudu hamaan tulevaisuuteen siirtyvillä maksuosuuksilla ja – tavoilla.

– Riskinä on, että pääsemme vielä maksamaan pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.

Esitys elpymisrahastosta viitoittaa Essayah’n mukaan tietä hyvin erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet.

– Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä, eikä kiireellä runnoa päätöksiä eteenpäin. Toivottavaa olisi, että edes eduskunnalle annettaisiin sen tarvitsema aika esitysten käsittelylle. Kansanvallan näkökulmasta edetään nyt kyllä rimaa hipoen, hän sanoo.

Ylös