Suomi velkaantuu tänä vuonna lähes 20 miljardilla eurolla koronakriisin kulujen peittämiseen, mutta minkälaisen lisän EU:n elpymisrahasto kakkuun tuo? Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi tilannetta Suomen kannalta KD-Kompassi-ohjelmassa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, että taloudellisessa taantumassa lähes kaikki maat velkaantuvat enemmän tai vähemmän, että ongelmallista on, että EU:ssa ja euroalueella on päädytty samalla lisäämään yhteisvastuullista velkaa.

Toisaalta on kehitetty instrumentteja, kuten työttömyysrahasto Sure, joiden käyttökohde ei kuulu EU:n toimivaltaan.

Toinen instrumentti, johon Suomi on jo sitoutunut, on EU:n Covid19-rahasto, josta tehdään riskipitoisia sijoituksia yritysmaailmaan ja taataan pankkeja. Riskinä on se, että sinne työnnetään kansallisesti kaikkein riskipitoisimmat yrityslainat, joista halutaan päästä eroon.

Kolmantena toimena EVM:ää lähdettiin avaamaan ennakollisille lainoille, joita jäsenmaat voivat hakea lainaa terveydenhuollon menoihin ilman taloudellisia ehtoja. Italiakin voi sieltä hakea 36 miljardia.

Essayah muistutti, että EU:n elpymisrahasto on täynnä lukemattomia ongelmia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

Leijonanosa 750 miljardin suuruisesta elpymisrahaston tuesta, yhteensä 500 miljardia euroa, on Essayah’n mukaan niin sanottua lahjarahaa. Valtaosa siitä menisi Italialle, joka saisi lahjarahana ja velkana yhteensä 180 miljardia.

Millainen velkavuori on nyt kasvassa ja kuka sen maksaa?

– Rahaa luodaan nyt tyhjästä. Keskuspankit pystyvät niin tekemään. Järjestelmä pysyy pystyssä niin kauan kun on luottamusta siihen, että taloudet pystyvät vastaamaan rahasummista, jotka on laskettu liikkeelle.

– Saattaa syntyä hyperinflaatiota tai hyvin pitkäaikainen deflaatiokierre, jos ihmiset eivät uskalla lähteä kuluttamaan eikä raha ohjaudu markkinoille, Essayah arvioi.

– On mielenkiintoista nähdä, miten Tanska ja Ruotsi suhtautuvat yhteisen velan takuumiehenä olemiseen

Suomalaisesta näkökulmasta kiinnostavaa on seurata, mitä eurolle tapahtuu näissä käänteissä. Elvytysraha tulee jakamaan nettosaaja- ja nettomaksajamaita sekä euromaita ja toisaalta jäsenmaita, jotka eivät ole euroon liittyneet.

– On mielenkiintoista nähdä, miten Tanska ja Ruotsi suhtautuvat yhteisen velan takuumiehenä olemiseen, koska ne ovat jättäytyneet euron ulkopuolelle osin juuri siitä syystä, että eivät ole halunneet sotkeutua velkainstrumentteihin. Nyt niistä kuitenkin tulee osallisia elpymisrahastoon.

Suomen talouden kannalta tärkeää on, että elvytystä jatketaan vielä muutama kuukausi, jotta yritykset saadaan vietyä kriisin läpi eikä lomautukset vaihdu irtisanomisiksi. Sen jälkeen on määrätietoisesti aloitettava velkaantumisen taittaminen.

– Kyllä Suomenkin velkaantumisaste pitäisi jäädä noin 80 prosentin tietämille, koska velkaantuminen syö talouden liikkumavaraa.

Työllisyyskehityksessä tavoite on asetettava pari prosenttiyksikköä ylöspäin, rakenteellisista uudistuksista pidetään kiinni ja sopeutetaan taloutta. Sotu- ja sote-uudistukset on saatava maaliin.

– Työmarkkinauudistukset tarvitaan ja paikallista sopimista edistettävä. On huolehdittava, että valtio ei lisää kuntien rasitteita eikä lisää pysyviä menoja.

Sellaisista menoerät, jotka eivät vielä ole toteutuneet, on nyt poistettava.

– Oppivelvollisuusiän nostaminen ja hallituksen ideologiset hankkeet, kuten sukupuolineutraali henkilötunnushanke, Essayah listaa peruttavia menoeriä.

Kuuntele koko KD-Kompassi-ohjelma Radio Deillä lauantaina 6.6. klo 12.50.