– Nykyinen EU ei ole enää se sama, johon Suomi 25 vuotta sitten liittyi. Olisi käytävä laaja keskustelu, mikä on peruste edelleen pysyä EU:n jäsenenä, Antero Laukkanen pohtii.

Kansanedustaja Antero Laukkasen (kd) mielestä EU:n nykyisen talouspolitiikan tulisi johtaa laajaan keskusteluun siitä, mikä merkitys EU:hun kuulumisesta Suomelle on.

– Jos meidän vastuut EU:ssa kasvavat suuremmaksi kuin kantokykymme on, tarvitaan laajempi keskustelu siitä, onko Suomen enää syytä olla EU:n jäsen, Laukkanen sanoo.

Hän tietää, ettei tuo keskustelu ole helppoa, mutta sanoo, että sellainen pitäisi pystyä käymään ilman tunnelatausta kaikkien eduskuntaryhmien ja elinkeinoelämän kanssa.

Laukkanen toteaa, että jonkin verran on keskusteltu rahaliitto EMUn ja euron jättämisestä, vaikka se ei ole välttämättä mahdollista muutoin kuin eroamalla koko unionin jäsenyydestä. EU:n perussopimukset kun eivät tunne mahdollisuutta erota vain yhteisvaluutasta.

– Nyt on suuren pyöreän pöydän keskustelun aika, hän vetoaa.

– Ne, jotka eivät liittyneet EMU:un, ovat kyllä tehneet oikean ratkaisun, toteaa eurokriittiseksi tunnustautuva Laukkanen.

Ei kukaan järkevä ihminen ota itselleen velkaa, maksaakseen toisen huonosti hoidettua taloutta.

Laukkasen mukaan on väärin, että Suomi pienenä 5 miljoonan kansana laitetaan rahoittamaan huonoa taloudenpitoa Italiassa ja Espanjassa, joissa on yhteensä yli 100 miljoonaa ihmistä.

– Ei kukaan järkevä ihminen ota itselleen velkaa, maksaakseen toisen huonosti hoidettua taloutta. Näin ei pitäisi olla myöskään EU:ssa, Laukkanen sanoo.

EU:n rahaliitto EMU ja yhteisvaluutta euro

EU:n perussopimusten mukaan eroaminen eurosta ilman samanaikaista eroa EU:sta olisi mahdollinen vain perussopimusmuutoksen kautta. Tämä edellyttäisi hallitustenvälisiä neuvotteluja ja ratifiointia kaikissa jäsenvaltioissa.

Rahaliitto EMUn ensimmäiseen vaiheeseen kuului valuutansiirtojen vapauttaminen. Vuonna 1992 solmitussa Maastrichtin sopimuksessa sovittiin rahaliiton loppuunsaattamisesta.

Vuonna 1997 solmittiin EMU:n vakaus- ja kasvusopimus finanssikurin parantamiseksi. Se määritti kriteereitä euron käyttöönottoon. Rahaliiton kolmas vaihe alkoi vuoden 1999 alussa, jolloin eurosta tuli oikea valuutta, vaikka käteisvaluuttana se otettiin käyttöön vasta kolme vuotta myöhemmin.

EU:n 27 jäsenmaasta 19 käyttää euroa virallisena rahayksikkönään. Nämä maat muodostavat yhdessä euroalueen.

Tanskalla – ja ennen Brexitiä UK:lla – on oikeus pysyä rahaliiton ulkopuolella, koska se liittyi EU:hun jo ennen Maastrichtin sopimusta. Ruotsi puolestaan on välttynyt liittymiseltä sen takia, että se on myös pysytellyt valuuttakurssijärjestelmä ERM II:n ulkopuolella ja noudattanut joustavaa valuuttakurssijärjestelmää.