Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lähetettiin lausuntokierrokselle. Sotemaakuntia olisi peräti 21.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah arvioi KD-lehdelle tämänkin esityksen sisältävän monia ongelmia. Hyvänä hän pitää sitä, että kyseessä on edellisestä esityksestä ”karsittu versio”.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät.

Uudenmaan sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla olisi sosiaali- ja terveydenhuollosta ensisijainen järjestämisvastuu, mutta HUS-maakuntayhtymällä olisi lakisääteinen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan toimintaan liittyvissä tehtävissä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntien osalta ehdotetaan kahta vaihtoehtoista ratkaisua, joista toisessa alue siirrettäisiin osaksi Pohjois-Savoa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajaa Sari Essayah’a viime vaalikauden esityksistä lisääntynyt maakuntien määrä hirvittää. Ylipäätään maakunnat sisältävät saman perustuslaillisen haasteen kuin ennenkin.

– Helsinki-Uudenmaan erillisratkaisu tuo kyllä yhden uuden haasteen, 1+4 -sotealuetta on poikkeuksellinen ratkaisu. Varmasti monissa muissa suurissa kaupungeissa nousee pintaan kysymys, miksi Helsinkiä varten räätälöidään erityisratkaisu, mutta se ei ole muille tarjolla.

Essayah arvelee, että Itä-Savon alueen ongelma tulee olemaan myös repivä, kun Keskustalle nykyisen maakuntajaon säilyttäminen on jopa hallituskysymys.

– Taustalla siirtohaluissa on pyrkimys Savonlinnan sairaalan turvaamiseen, Essayah toteaa.

Mahdollinen aluejaon muutos koskisi myös maakunnan liittoja, ELY-keskuksia, käräjäoikeuden tuomiopiirejä ja eduskuntavaalien vaalipiirejä.

Yksityisille sote-palvelujen tuottajille kylmää kyytiä

Sote-järjestämislaissa koottaisiin yhteen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä perustason ja erityistason palvelut sote-maakuntien vastuulle.

Ehdotuksilla on tarkoitus vahvistaa sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta sekä tarkentaa yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä.

Marinin hallitus on kääntänyt suunnan tyystin toiseksi verrattuna Sipilän hallituksen sote-esitykseen, jossa yksityisille palveluntuottajille haluttiin antaa iso rooli ja mahdollisuudet.

– Sote-palvelujen ulkoistuksen lopettamiset aiotulla lainsäädännöllä tulevat varmasti aiheuttamaan juridista soppaa. En usko, että yksityiset sote-palvelujen tuottajat kuittaavat tätä esitystä, Essayah arvelee.

Sote-maakuntalaki mahdollistaisi kuntalain tapaan sote-maakunnille mahdollisuuden organisoida hallintonsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Lakisääteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamista ei ehdoteta. Lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntavaltuusto ja -maakuntahallitus sekä tarkastuslautakunta. Sote-maakunnat voisivat myös hoitaa tehtäviään yhdessä.

Maakuntaveromallit ovat lähtökohtaisesti huonoja esityksiä, jotka edellyttäväti suuria tasausjärjestelmiä.

Niiden rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien kustannukset. Kuntien verotuloja siirrettäisiin valtiolle maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Siirto toteutetaan pienentämällä kuntien valtionosuuksia, veromenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa.

Essayah´n mukaan maakuntaveromallit ovat lähtökohtaisesti huonoja esityksiä, jotka edellyttäväti suuria tasausjärjestelmiä. Verotuksessa on suuret alueelliset erot.

– Rahoitusmalli on pääpiirteissään sama kuin edellisessä esityksessä. Rahoituksen tasapainon saavuttaminen ei äkkiseltään avaudu, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraatit ei pidä hyväksyttävänä sitä, että kustannuksia tultaisiin kattamaan esimerkiksi vanhusten tai pitkäaikaissairaiden kustannuksella.

Sari Essayah´n mielestä edelliseen esitykseen verrattuna hyvää on se, ettei olla rakentamassa monialaista maakuntaa, vaikka myös pidemmälle vietyjä maakuntahallinnon malleja on pohdinnassa.

Sote-maakuntavaalit 2022 alussa

Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi sote-maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Kaikkiaan työnantajamuutos koskisi yli 210 000 kuntatyöntekijää.

Ensimmäiset sote-maakuntavaalit järjestettäisiin esitysluonnoksen mukaan alkuvuodesta 2022, ja esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta lukien. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitykset yritetään saattaa tämän vuoden loppuun mennessä. Lausuntoaika päättyy 25. syyskuuta.